väitös Metsälaissa juututtu vanhoihin järjestelmiin
Suomessa ja Venäjällä kestävässä metsätaloudessa on puutteita, jotka johtuvat vanhoihin järjestelmiin juuttumisesta, väittää tuore tutkimus.
Joulukuussa Turun yliopistossa väitellyt oikeustieteen lisensiaatti Minna Pappila tarkastelee väitöskirjassaan suomalaista ja venäläistä metsäsääntelyä kestävän metsätalouden näkökulmasta.
Hänen mukaansa metsänkäyttäjien omaehtoinen luonnon monimuotoisuuden suojelu tulee mahdollistaa ilman turhia rajoitteita.
”Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen salliminen avohakkuisiin perustuvan tasarakenteisen metsänkasvatuksen ohella lisäisi metsien rakenteellista monimuotoisuutta sekä metsätalouden yleistä hyväksyttävyyttä”, Pappila kirjoittaa.
Väitöskirjassa painotetaan, että metsäsääntely on jatkuvan kehittämisen kohde, jossa ei enää voida lukkiutua vuosikymmeniksi yhteen metsänhoitomenetelmään, kuten Suomessa on tehty.
Tutkimuksen kohteena olivat metsälainsäädäntö sekä sertifiointi ja suojelusopimukset. Venäjän metsälaki sisälsi jo ennestään ekologista kestävyyttä tukevia vaatimuksia, ja lainsäädännön muutokset ovat viime aikoina keskittyneet metsäsektorin rakenteiden uudelleen järjestämiseen.
”Moni biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävä säännös on kuitenkin liian byrokraattinen toimiakseen tehokkaasti, eikä metsänvuokraajia kannusteta oma-aloitteeseen suojeluun”, Pappila väittää.
Metsäsertifiointi on 2000-luvulla levinnyt Venäjällä nopeasti, mikä aiheuttanut ongelmia sertifioinnin laadun valvonnassa. Tämän vuoksi Venäjältä puuta tuovien yhtiöiden on oltava tarkkana: Huonosti toteutettu sertifiointi ei takaa puuntuotannon kestävyyttä.
Tutkimuksen mukaan Venäjällä ei-valtiollinen sääntely on ollut osittain ristiriidassa lainsäädännön kanssa, mikä on pakottanut metsäyhtiöt tietyissä kohdin valitsemaan eri sääntelyiden välillä ja käymään neuvotteluja metsäviranomaisten kanssa, jotta sanktioilta on vältytty.
Suomessa ei vastaavaa tilannetta ole ollut, koska sertifiointi ja metsänhoidon suositukset eivät ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa.
”Ristiriidassa ovat olleet vain lainsäädäntö ja tietyn metsänomistajajoukon käytännöt tai toiveet; metsälainsäädäntö ja sen tulkinnat ovat huomattavasti hankaloittaneet eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattamista”, Pappila kirjoittaa.
Väitös peräänkuuluttaa ekologisen tutkimustiedon sekä moderniin ympäristöoikeuteen sisältyvien osallistumisoikeuksien parempaa sisällyttämistä osaksi metsälainsäädäntöä.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
