Säästö 3–8 euroa kiintokuutiota kohti kuivahakkeeseen verrattuna – tuorehake palaa nyt myös maatilakoon lämpökattilassa

Tuorehaketta polttava lämpökeskus on antanut lämmöt 70 000 broilerille marraskuusta lähtien. Yksikkö toimii erillisessä kontissa tilan pihamaalla Lapualla.

”Tosi pienellä säädöllä on talvi mennyt. Tässä on haettu nimenomaan joustavuutta, jotta on voitu polttaa eri materiaaleja kuten haketta ja palaturvetta”, Oskari Vuorenmaa, 26, Katteluksen Broiler Oy:stä kertoo.

Viime syksynä tila laajensi broilerituotantoaan. Samalla piti valita lämpötilasta ja ilmanvaihdosta tarkan kasvattamon lämpökeskus.

”Tuhkaa on tullut vähän. Puoli vuotta on mennyt niin kuin on ajateltu ja hyvin on pärjätty”, Vuorenmaa tiivistää.

Hakekulutus on 1 000–1 200 hakekuutiomottia vuodessa. Tuorehakkeen käyttö nopeuttaa puuenergian kiertoa metsästä polttoon.

”Varastointia ei niin paljon ole. Harvennuspuuta riittää vielä, mutta pitää olla tiedossa, millä lämmitetään seuraavan kauden yli.”

Maatiloille soveltuvaa tuorehakehanketta johtanut Risto Lauhanen (Seamk) kertoo hankkeen virinneen aiemmista lämpölaitoshankkeista Kauhavalta.

”Koittakaa pojat, millainen vastaava hanke olisi maatilan mittakaavassa, meille ehdotettiin. Esittelimme ideaa lämpökeskuksia valmistavalle Ala-Talkkarille Metsäkeskuksen projektipäällikön Juha Viirimäen kanssa ”, Lauhanen kertoo.

Viirimäen mukaan suurten hakemäärien kosteudenhallinta on vaikeaa. Laitteistolta vaaditaan tällöin enemmän, kun maatilan laitteistokoko kasvaa.

Oskari Vuorenmaa ja Hannu Ala-Talkkari esittelevät konttiin mahtuvaa lämpökeskusta. Hieman tavanomaista keskusta kalliimpi tuorehaketekniikka tulee kaupalliseen tuotantoon.  Kuva: Johannes Tervo

Tuorehakkeella toimivan 500 kilowatin lämpökeskuksen on valmistanut ja toimittanut lapualainen Veljekset Ala-Talkkari Oy.

Antti ja Hannu Ala-Talkkarin mukaan kehitystyössä riitti insinööreillä urakkaa, sillä isoissa laitosyksiköissä käytettävä tekniikka ei ole käytössä.

Palamisen optimoimiseksi tarvittiin muun muassa palotilojen muokkausta, ohjausautomatiikan kehittämistä ja vesikiertojärjestelmän tehostamista kattilassa. Automatiikka hoitaa kolmea eri ilmansyöttöä.

Tulipesässä on keraaminen rakenne ja uudenlainen ilmanohjaus. Sekä kuivaa että kosteudeltaan 35–40-prosenttista tuorehaketta polttava kattila täyttää EU:n hyötysuhde- ja päästönormit ekosuunnitteludirektiivin mukaisesti. Märkää haketta ei polteta.

Antti Ala-Talkkarin mukaan rankapuu kannattaa saada heti kannolta kattilaan. ”Hyöty tulee siitä, että haketta voidaan polttaa hyvin. Korkea polttolämpötila innovoitiin siitä, miten lämpöteho riittäisi kosteammalla tavaralla ja tuhkaa syntyisi vain vähän.”

Poltossa käyvät olki, pelletti ja muut sivuvirrat voidaan ohjata sivusyötteenä kattilaan. Palotilan 850 astetta riittää jopa broilerien polttamiseen.

Toimiakseen 90 prosentin hyötysuhteella tuorehaketta hyödyntävän kattilan lämpötila nousee korkeimmillaan yli 900 celsiusasteen. Savukaasujen lämpö on noin 150 astetta.

Tuorehakeketju metsästä lämpölaitokselle on mallilaskelmien mukaan maksanut 3–8 euroa vähemmän kiintokuutiota kohti kuin kuivahakkeella.

Puutuhkan käyttö lannoitteena on mahdollista, koska se ei sisällä raskasmetalleja tai elohopeaa.  Kuva: Johannes Tervo

”Nuorten metsien ja taimikoiden hoidon puu soveltuu parhaiten energiakäyttöön. Puuta jää metsiimme lahoamaan vuosittain yli yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Sen energia vastaa noin kolmen miljoonan henkilöauton vuotuista käyttöä ja sen CO2:ta, joka vapautuu lahoamisessa”, dosentti Raimo Timonen Helsingin yliopiston kemian laitokselta kertoo.

Hyvissä oloissa palamisessa syntyvää hiilidioksidia voidaan sitoa jopa 15-prosenttisesti esimerkiksi kivisepeliin.