Kolme vuotta sitten maaporan hankkinut Jarno Kattelus kertoo olevansa metsänomistajana kokeilunhaluinen. Kuva: Jyrki Luukkonen
Pottiputken sijasta Jarno Kattelus ottaa hakkuuaukkoon porakoneen ‒ Hänestä poramenetelmä on toimiva erityisesti saarikohteissa ja täydennysistutuksessa
Poramenetelmän idea on varsin yksinkertainen. Istuttaja poraa akkuporakoneella reiän mätästämättömään maahan ja pudottaa taimen reikään.Tilaajalle
Hakkuuaukko Roineen Sepäjän saaressa Kangasalla on vanhaa pellonpohjaa. Kolme vuotta sitten siinä kasvoi sankka kuusikko, johon iskivät kirjanpainajat. Kuva: Jyrki LuukkonenKevätaurinko kimaltelee Roineen rannalla, kun Jarno Kattelus käynnistää veneensä moottorin ja suuntaa kohti Sepäjän saarta Kangasalan Vehoniemenkylällä.
”Vanha kansa sanoo, että maata kannattaa ostaa, ja siihen minä uskon. Takavuosina saarikiinteistöt olivat puolet halvempia kuin kiinteistöt mantereella”, Kattelus sanoo.
Hän omistaa saaritiloja myös Hämeenlinnassa ja Lieksassa. 30 hehtaarin kokoisesta Sepäjän saaresta Kattelukselle kuuluu noin puolet.
”Olen kiinnostunut visakoivusta. Täällä Vehoniemessä sitä kasvaa myös luontaisesti.”
Kilometrin venematka Sepäjään taittuu tyynellä säällä yhdessä hujauksessa. Katteluksen tukikohta saaressa on vanha asutustila, jonka hän osti vuonna 2001.
Perillä hän lastaa mönkijänsä peräkärryyn pottiputken sijaan järeän akkuporakoneen, 60-millisen poranterän ja säkillisen yksivuotiaita rauduskoivun taimia.
”Näin maaporasta ilmoituksen jossain lehdessä. Soitin keksijälle ja kävin tapaamassa häntä Orivedellä ennen kuin ostin maaporan. Porakone minulla oli ennestään.”
Keksijän erikoinen
Maaporamenetelmällä taimet istutetaan muokkaamattomaan maahan. Tavoitteena on varmistaa taimien nopea kasvuun lähtö niin aukoissa kuin jatkuvan kasvatuksen mailla.
Puuntaimet istutetaan maahan porattuihin reikiin. Istuttaja tarvitsee vahvan akkuporakoneen ja maaporan. Pienet pottitaimet saa työnnettyä reikiin taimitarraimen avulla.
Menetelmän keksijä on oriveteläinen metsänomistaja Seppo Rantakallio, ja hänen yrityksensä Miniforest Oy valmistaa ja myy maaporaa. Sitä on saatavana kahdessa koossa, 48 mm ja 60 mm.
Lisätietoja: miniforest.fi
Helpointa kahteen pekkaan
Poramenetelmän idea on varsin yksinkertainen. Istuttaja poraa akkuporakoneella reiän mätästämättömään maahan ja pudottaa taimen reikään.
”Sitten vaan pieni runttaus ja se on siinä. Taimella on kaikki edellytykset lähteä kasvamaan, jos mikään eläin ei syö sitä.”
Reiän poraaminen käy muutamassa sekunnissa eikä siinä tule edes hiki, Kattelus kiittelee. ”Ja jos taimia laittaa kaksistaan, silloin homma käy kyllä hienosti, kun toinen poraa ja toinen istuttaa.”
Kuokka vakuutti minut maaporasta, Kattelus naurahtaa. ”Syyskesällä 2019 hakkasin täällä 400 koivuntainta kuokalla maahan ja päätin, että tätä minä en jatka. Se oli sen verran kova päivä.”
Kuokkaan Kattelus turvautui alun perin siksi, että saaritilojen uudistaminen koneellisesti on hänen mukaansa kallista ja hankalaa. Ylipäätään saarihakkuun järjestäminen on kiinni pitkälti metsänomistajan omasta aktiivisuudesta.
”Saarihakkuut eivät ihan hirveästi kiinnosta metsäyhtiöitä ja metsänhoitoyhdistyksiä, jos hakattavaa ei ole tuhansia kuutioita.”
Koneellinen maanmuokkaus onnistuu hyvin vasta sitten, kun hakkuutähteet ovat kuivuneet tai korjattu pois. Saarista niitä ei kuitenkaan yleensä pystytä keräämään lainkaan.
”En tiedä kätevämpää tapaa istuttaa kuin poraaminen, kun hakkuutähteitä on paljon. Jos täällä koettaisin iskeä taimia maahan pottiputkella, se kimpoaisi oksista takaisin.”
Sopivan tilaisuuden tullen Kattelus aikoo hävittää osan hakkuutähteistä polttamalla.
Maaporia on saatavana kahta eri kokoa. Jarno Kattelus käyttää isoa poraa, jonka halkaisija on 60 millimetriä. Kuva: Jyrki Luukkonen”Suomi kuusettuu”
Kaikkiaan Jarno Katteluksella on istutettavanaan viitisen hehtaaria vanhaa pellonpohjaa. Vielä kolme vuotta sitten paikalla kasvoi tiheä kuusikko.
”Tähän oli istutettu 1960-luvulla kuusikko, joka oli jätetty pääosin hoitamatta. Täällä kasvoi puhelinpylvään kokoista puuta niin vieri vieressä, ettei valo tullut läpi.”
Kuuset oli kuitenkin pakko kaataa, koska niihin oli hyökännyt kirjanpainaja. ”Koetin pelastaa puita yksitellen, mutta ei siitä tullut mitään, kun kirjanpainajat olivat hypänneet jo seuraavaan puuhun.”
Kuusen sijasta Kattelus päätti istuttaa aukkoon mäntyä ja koivua hirvituhojen uhallakin. Maaperä saaressa on varsin rehevää. Siitä kertovat muun muassa metsätähdet, ahomansikanlehdet ja saniaiset.
”Katselen mieluummin koivikkoa kuin synkkää kuusikkoa, ja on siinä kyse myös luonnon monimuotoisuudesta. Suomi kuusettuu, koska hirvet ja peurat eivät syö kuusta.”
Metsiensä maapohjaa Kattelus muokkaa mielellään niin kevyesti kuin mahdollista.
”Arvokkain asia tässä metsässä on pieneliöstö. Jos maapohja laikutetaan tai mätästetään, osa pieneliöistä tuhoutuu.”
”Yhdellä akulla poraa pitkään. Istuttajalle tulee nälkä ennen kuin akku loppuu”, Kattelus sanoo. Kuva: Jyrki LuukkonenEläintuhot yllättivät
Porakone surisee vaimeasti, kun Jarno Kattelus poraa reiän toisensa jälkeen Sepäjän saaren maaperän.
”Aika pian sen oppii tuntemaan, jos jenka jää juuren ympärille jumiin. Sitten ei muuta kuin pakkia”, hän juttelee.
Ensimmäisen kerran Kattelus istutti koivuntaimia maaporalla kaksi vuotta sitten. Jokaisen istutustaimen hän merkitsi ohuella puukepillä.
”Jos istutettava ala on kymmeniä hehtaareja, eihän kukaan sinne silloin mitään keppejä laita, mutta ne auttavat minua löytämään taimet, kun teen heinäntorjuntaa.”
Valtaosa taimista lähti kasvamaan vauhdilla, mutta osa ei selviytynyt seuraavaan kevääseen. Katteluksen mukaan syy ei kuitenkaan ole maaporassa.
”Minulla ei ole mitään eläimiä vastaan, päinvastoin. Niitä on kiva katsella, mutta se oli kyllä yllätys, kuinka paljon myyrät, jänikset ja sorkkaeläimet tekivät tuhoa taimikossa.”
Maaporalla on kuitenkin tarvittaessa kätevä tehdä täydennysistutuksia, jos vain intoa piisaa, Kattelus sanoo. Luontaisen uudistumisen varaan hän ei laske.
”Yritin kyllä jättää aukkoon rauduskoivuja pystyyn, jotta ne siementäisivät, mutta niistä on enää muutama pystyssä. Ne katkeavat täällä kovilla tuulilla.”
Saunapuita jälkipolville
Edelliskesänä kylvettyjen rauduskoivun taimien keskipituus on 70–80 senttiä. Niiden istuttaminen pottiputkella olisi mahdotonta, Kattelus sanoo.
”Istutan niin isoja taimia kuin mahdollista, koska isokokoiset taimet pärjäävät paremmin rikkakasveja ja jäniksiä vastaan kuin pienet.”
Istuttamisen lisäksi Kattelus tekee metsissään itse kaikki raivaussahatyöt, kuten taimikonhoidon ja ennakkoraivaukset. Metsätyöt tulivat hänelle tutuiksi jo lapsuudessa.
”Molemmat vanhempani ovat kotoisin maatalosta, ja maalla tuli tehtyä kaikenlaista. Olin muun muassa istuttamassa avojuurisia kuusentaimia.”
Hänen leipälajinsa on kuitenkin kiinteistösijoittaminen.
”Minulla oli sellainen liikeidea, että kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, he ostavat kaikki rannat, mutta vielä se ei ole toteutunut.”
Metsätilojen hankkiminen ei silti ollut huono ratkaisu. Katteluksen mukaan metsän tuotto on ollut vakaata, noin kolmen prosentin luokkaa.
”Metsänhoito on hieno laji. Tämä on terapeuttista, ja onhan tässä myös taloudellinen puoli. Tähän saa rahansa menemään, ja joskus jotain tuleekin”, hän nauraa.
Kattelus aikoo jatkaa istutusta syksyllä, kun hän saa seuraavan erän kookkaita koivuntaimia Taimityllilältä, mäntyharjulaiselta taimitarhalta.
”Kyllä tähän koivikko tulee, kun jaksan sitä vain harventaa. Onpahan sitten ainakin saunapuita jälkipolville.”
”Tykkään luonnosta”, Jarno Kattelus sanoo. Hän on istuttanut Sepäjän saareen myös erikoispuita, kuten pylväshaapaa, hapsuharmaaleppää ja visakoivua. Kuva: Jyrki LuukkonenKatteluksen vinkit
1. Hyödynnä maaporaa etenkin isojen taimien istutuksessa, koska niiden paakut eivät mene läpi pottiputkesta.
2. Hanki riittävän järeä akkuporakone, jossa on vakiona sivukahva. Jos poranterä jää kivenkoloon, se vääntää muuten ikävästi rannetta.
3. Pyydä istutustyömaalle kaveri mukaan. Työ käy huomattavasti joutuisammin, kun toinen poraa taimille reikiä ja toinen istuttaa.
4. Pidä istuttaessasi yllä hyvää rytmiä. Itse poraus kestää vain muutamia sekunteja reikää kohden.
5. Istuta seuraavana keväänä uudet taimet syötyjen, paleltuneiden tai kuivuneiden tilalle, jos intoa suinkin piisaa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2022.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
