Keitele Groupin Ilkka Kylävainio kertoo vuonna 2013 aloitetun sahainvestoinnin hintalapun – katso video sahalta, joka tavoittelee 320 000 kuutiometrin vuosituotantoa

”Viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme investoineet Alajärvelle seitsemän miljoonaa euron arvosta", Ilkka Kylävainio kertoo.

Sahan kentällä on mäntytukkia noin 20 000 kuutiometriä, joka on reilun viikon tarve. Vuorokaudessa Keitele Alajärvellä sahataan noin 2 500 kuutiometriä puuta. Kuva: Johannes Tervo

Seitsemällä miljoonalla on rakennettu uusi tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitos, uusittu sahaan syötön tukkipöytä ja tehty seitsemän hehtaarin asvaltoitu tukkikenttä aivan uuteen paikkaan.

”Saimme ostaa vanhan saha-alueen vierestä tontin, jonne siirsimme tukkien vastaanoton, lajittelun ja varastoinnin."

Uudelle kentälle kurvaa päivittäin noin 40 puutavara-autoa lastinaan Suomenselän metsien mäntytukkeja.

Alajärvelle on suunniteltu myös jatkojalostusta, Ilkka Kylävainio kertoo. ”Asia on kuitenkin vielä pöydällä, mitään ei ole päätetty.” Kuva: Johannes Tervo

Puukuormien virta kiihtyy, kun heinäkuussa käyttöön otetut uudet laitteistot on viritetty viimeisen päälle.

”Pari kolme vuotta menee ennen kuin päästään täyteen tuotantoon”, Kylävainio arvioi.

Tänä vuonna Alajärvellä valmistuu sahatavaraa noin 250 000 kuutiometriä. Ensi vuonna tuotanto nostetaan 300 000 kuutiometriin. Vuonna 2022 on tarkoitus yltää 320 000 kuutiometrin tuotantoon. Silloin tukkiraaka-ainetta tarvitaan 700 000 kuutiometriä vuodessa.

Uusi tukkirata on 250 metriä pitkä. Lokeroita on yhteensä 66. Rata on valmistettu Alajärvellä Nordautomation Oy:n konepajassa, josta on matkaa Keiteleen Alajärven-sahalle alle kymmenen kilometriä. Kuva: Johannes Tervo

Keitele Group tuli Alajärvelle vuonna 2013, jolloin perheyhtiö osti konkurssipesältä Myllyahon sahan.

Seitsemän vuoden aikana tehdasalue on uudistettu täydellisesti. Saha on kasvatettu moninkertaiseksi aiemmasta.

Vuonna 2018 toimintansa aloittanut sahatavaratehdas toimii yhden katon alla. Koko tavaravirta kulkee 25 000 neliömetrin rakennuksessa.

"Olemme investoineet Alajärvelle 45 miljoonaa euroa”, Kylävainio kertoo sahahankkeen kokonaishinnan.

Kahdessa vuorossa pyörivä saha on 60 ihmisen työpaikka.

Operaattori, tukkilajittelija Risto Sivula istuu työtuolissaan upouudessa valvomossa. Erikoisvahvisteisen lasin takana kulkee jatkuva puuvirta kohti tukkirataa ja sahaa. "Uusi vastaanotto- ja lajittelulaitos sekä tukkikenttä otettiin käyttöön heinäkuun 15. päivänä. Käyttöönotto on sujunut hyvin", kertoo Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio (vas.). Kuva: Johannes Tervo

Etelä-Pohjanmaan Alajärven lisäksi Keitele Groupilla on tuotantolaitokset Pohjois-Savossa Keiteleellä ja Lapissa Kemijärvellä.

Keiteleellä ja Kemijärvellä toimivat sekä saha että jatkojalostusyksiköt. Molemmilla paikkakunnilla sahatavara jalostuu esimerkiksi liimapuuksi.

Jatkojalostus kuuluu Keiteleen toimintatapaan: jalostus tuo suojaa äkkinäisten käänteiden sahatavaramarkkinoilla.

”Jalostettujen puutuotteiden markkinat maailmalla kasvavat, vaikka perussahatavaran markkina ei kehittyisi suotuisasti.”

Alajärven sahan tuotantopäällikkö Risto Hölsä pitelee kuvaa, jossa sahan tukkikenttä on vielä vanhassa paikassaan eli Pyhälahdentien ja Höykkyläntien risteyksen tuntumassa. Katso seuraava ilmakuva: siinä näkyy tukkikenttä uudessa paikassaan sahatavaratehtaan toisella puolella. Kuva: Johannes Tervo

Jatkojalostusta on suunniteltu myös Alajärvelle, Kylävainio sanoo.

”Asia on kuitenkin vielä pöydällä, mitään ei ole päätetty.”

Hän ei paljasta, millaista jalostusta on suunnitteilla eikä arvioi, milloin on päätösten aika.

Etualalla näkyy uusi tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitos, jonka päädystä lähtee uusi tukkirata. Saha-alueen pinta-ala on 34 hehtaaria. Katettua tilaa on 34 000 neliömetriä. Työntekijöitä sahalla on 60. Kuva: Johannes Tervo

Alajärven sahan hankinta-alueena on nelostien länsipuoli.

”Alueen länsiraja kulkee Seinäjoen tienoilla, etelässä alue ulottuu Ähtäriin ja Virroille sekä pohjoisessa Kannuksen korkeudelle, jonne Suomenselän harju yltää”, Kylävainio määrittelee.

Alajärvellä sahataan pelkästään mäntytukkia. Kylävainio kiittää Suomenselän mäntyjä hyvälaatuisiksi.

”Ne ovat suhteellisen hitaasti kasvaneita. Sopivat erittäin hyvin esimerkiksi liimapuun raaka-aineeksi.”

Näin järeät puut kuljetetaan Alajärveltä Keitele Groupin Keiteleen-sahalle, jossa pystytään käsittelemään latvaläpimitaltaan jopa 54-senttimetrisiä tukkeja. ”Näistä tehdään erikoistuotteita, esimerkiksi 100 x 100-millimetristä sydänvapaata porraspilaria, jolle on kysyntää Englannissa", Ilkka Kylävainio kertoo. Kuva: Johannes Tervo

Suomen sahayrityksistä Keitele Group on neljänneksi suurin.

”Meitä suurempia ovat Metsä Group, UPM ja Versowood. Nousimme Stora Ensoa suuremmaksi sahaajaksi sen jälkeen, kun Stora sulki sahansa Kiteellä”, Kylävainio kertoo.

Mäntyliimapuun tekijänä Keitele on maailman suurin, hän sanoo. Konserni on iso myös määrämittapituisen sahatavaran tuottajana.

”Siinä lajissa olemme Euroopan suurin.”

Alajärven sahan tuotantopäällikkö Risto Hölsä sanoo esimerkin tuotekirjosta.

”Alajärvellä valikoimassa on noin 550 eri tuotetta, kun otetaan huomioon kaikki pituudet, leveydet ja laatuyhdistelmät.”

Lue lisää:

Tasavallan presidentin palkinto Keitele Forestille – yritys ei ole koskaan lomauttanut tai irtisanonut henkilökuntaansa

Keitele Group rikkoi tuotannossa 10 miljoonan kuutiometrin rajan

Nordautomation ja Keitele Timber jatkavat yhteistyötään – Ilkka Kylävainio: "20 viime vuoden aikana Nordautomation on toimittanut Keitele Timberille tukinkäsittelylaitteita 25 miljoonan euron arvosta"

Keitele Groupin viennistä yli 80 prosenttia suuntautuu Euroopan ulkopuolelle. Yhtiö on erityisen vahva Japanin markkinoilla. 

• Vuonna 1981 perustettu perheyhtiö, jonka liikevaihto on 269 miljoonaa euroa (8/2019 päättynyt tilikausi). Yksi Suomen suurimmista sahayrityksistä.
• Työntekijämäärä 500. Välillisesti työllistää lisäksi noin 1 400 henkilöä.
• Perustaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja: Ilkka Kylävainio.
• Tuotantolaitokset Alajärvellä, Keiteleellä ja Kemijärvellä.
• Yhtiön kolmen sahan yhteenlaskettu sahatavaran tuotanto lähestyy miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
• Laitosten yhteenlaskettu tukin ja pikkutukin käyttö noin 2,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
• Yritys on merkittävä myös sahatavaran jatkojalostajana.
• Vie sahatavaraa ja jatkojalosteita yli 40 maahan. Myynnistä yli 93 prosenttia menee vientimarkkinoille.
• Tasavallan presidentin Sauli Niinistön myöntämä kansainvälistymispalkinto 2019.