"Meinasin selälleni lentää, kun katsoin viikonloppuna tulleita tilauksia. Niitä oli niin paljon”, Arttu Anttila sanoo. Kuva: Pasi Leino
Vessapaperi-ilmiö iski klapikauppaan – ”Meinasin selälleni lentää, kun katsoin viikonloppuna tulleita tilauksia”
MT:n haastattelemat klapiyrittäjät ovat saaneet tilauksia moninkertaisesti normaaliin verrattuna. Osalta yrittäjiä puut ovat jo loppuneet, kun taas kysyntäpiikkiin varautunut vakuuttaa että puuta riittää.
Arttu Anttila osasi aavistaa kysyntäpiikin ja hankki keväällä tarpeeksi koivua. ”Kyllä puita tehdään koko ajan lisää, ei ne lopu”, hän rauhoittelee kuumana käyviä klapimarkkinoita. Kuva: Pasi LeinoKlapiyrittäjä Antero Haverinen joutui laittamaan lapun luukulle, kun polttopuun kysyntä ylitti tuotantokapasiteetin. Hänen Nummelassa toimivan yrityksensä Uudenmaan Puuenergian verkkosivuilla kaikkien polttopuutyyppien kohdalla lukee LOPPU.
Viesti ei ole aivan koko totuus.
”Tilaushomma piti vain stopata. Meillä on nyt pari sataa tilausta, ja niitä tuli koko ajan kaaoksena lisää. Puhutaan noin kymmenkertaisesta kysynnästä normaaliin verrattuna”, Haverinen päivittelee.
”Tämä johtuu sinänsä aiheellisista kirjoituksista energian hinnan noususta ja siitä, että polttopuut loppuisivat.”
Haverinen ei ollut juurikaan varautunut kysynnän kasvuun.
”Keväästä lähtien näitä on ajettu kuivurilla, ja kädestä suuhun mennään. 700 kuutiota tehtiin ulkokuivaukseen, mutta nekin ovat huvenneet tämän viikon aikana. Muutaman rekkakuorman olen pystynyt nyt ostamaan muualta Suomesta.”
Haverinen myy lähinnä pääkaupunkiseudun markkinoille noin 6 000 irtokuutiota klapeja vuodessa.
”Ensimmäisen kerran 18 vuoteen jouduin nyt selkeästi panemaan stopin. Nyt ei pysty sanomaan, löytyykö puuta lisää.”
Uudenmaan Puuenergialla tuotantoa määrittää myös kuivurikapasiteetti.
”Jos olisin nuorempi, lisäisin kapasiteettia, mutta nyt mennään näillä”, 77-vuotias Haverinen sanoo.
Tuorettakin klapia voisi myydä, mutta Haverinen muistuttaa, että se on kuivaa vasta vuoden päästä.
Joensuun Ukkolan kylässä klapeja tuottavan Jokipilke Oy:n yrittäjä Petri Vanninen jakaa eteläsuomalaisen kollegansa hämmästyksen.
”Klapien kysyntä on moninkertainen aiempaan verrattuna. On paljon sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole ennen kyselleet”, hän toteaa.
Vanninen ei osannut eikä oikein olisi voinutkaan varautua kysynnän kasvuun.
"Varastot on käytännössä jo myyty. Tuotantoa ei voi lisätä, sillä teen tätä sivutoimisesti eikä ole intressiä kasvattaa sitä nykyisestä.”
Antero Haverinen huomauttaa, että klapien tarjontaan vaikuttaa jonkin verran myös koivukuidun saatavuus eteläisessä Suomessa, kun tuonti Venäjältä on loppunut.
”Yhtiöt pyrkivät imemään kaiken mahdollisen koivukuidun, niin ettei sitä tahdo enää saada puuntekoon”, hän valittelee.
Väli-Suomessa koivusta ei Vannisen mukaan ole vielä pulaa.
”Koivun ostaminen vaatii pientä kyselyä, mutta onnistuu, kun maksaa muutaman euron enemmän. Firmat eivät maksa kovin hyvää hintaa. Ostan koivua suoraan metsänomistajilta, jotka ovat puukaupassa pidättäneet koivukuidun itselleen”, Vanninen sanoo.
Mynämäkeläisen PuuTila Oy:n yrittäjä Arttu Anttila on myynyt koivuklapia jo Saksaa myöten.
"Pari puoliperävaunullista meni keväällä ja uskoisin, että menee vielä lisääkin. Tilaus tuli yksittäisen ajojärjestelijän kautta, joka tiesi että Saksassa on halukkuutta ostaa puuta. Hinnat ovat sodan alettua siellä hurjia.”
"Mutta meillä on kädet täynnä töitä tässä kotimaan markkinassakin. Ihmisille iski paniikki, ja nyt klapeja on tilattu tuplamääriä. Hysteria on samanlaista kuin vessapaperin hamstraus korona-ajan alussa. Kyllä niitä puita tehdään koko ajan lisää, ei ne lopu.”
Anttila arvioi, että klapien kysyntä on kolmin- tai nelinkertaistunut normaalista.
"Meinasin selälleni lentää, kun katsoin viikonloppuna tulleita tilauksia. Niitä oli niin paljon.”
”Kaikki saavat puunsa kyllä, mutta tilausjärjestyksessä. Puita kuivataan kuivaamolla ja toimitetaan koko ajan, mutta jono on nyt on neljästä viiteen viikkoa. Hyvin asiakkaat ovat sen ymmärtäneet, kun tilanteesta on kertonut.”
Anttila osasi varautua kysyntäpiikkiin hyvissä ajoin.
”Kyllä jo kevättalvella ajattelin, ja ostimme kuitupuuta varastoon normaalia enemmän. Koko talven pystymme puuta tekemään. Nyt on kysyntäpiikki, kun ihmiset ovat hätääntyneet, mutta hetken päästä on taas rauhallisempaa”, Anttila uskoo.
Mynämäkeläisellä PuuTila Oy:llä on hyvät varastot koivukuitua. Kuva: Pasi LeinoKorotus tulee omien kustannusten noususta. En ole mitenkään lähtenyt hinnoittelemaan erikoistilannetta.
MT:n haastattelemat kaikki kolme klapiyrittäjää ovat nostaneet hintoja, mutta maltillisesti. Uudenmaan Puuenergialla irtokuutio koivuklapeja maksaa 90 euroa, sekapuu 80 euroa. Kummankin hinta on noussut kympin viime kesästä.
”Korotus tulee omien kustannusten noususta. En ole mitenkään lähtenyt hinnoittelemaan erikoistilannetta. Asiakkaat eivät ole kommentoineet hintaa”, Antero Haverinen sanoo.
Jokipilke myy vain koivuklapia 50 euron irtokuutiohintaan. Nousua viime vuodesta on viisi euroa.
PuuTila myy koivuklapia 80 eurolla irtokuutio ja sekaklapia 70 eurolla. Vuosi sitten koivuklapia myytiin 65 eurolla ja sekaklapia 60:llä.
”Nostimme hintoja, koska raaka-aineen hinta nousee. Kun koivukuitua ei enää tulee Venäjältä, se vaikeuttaa saantia. Meidän pitää pystyä ostamaan myös tulevat raaka-aineet”, Arttu Anttila muistuttaa.
Arttu Anttila nosti koivuklapien hintaa viime kesästä 15 eurolla irtokuutiolta. Myös raakapuun hinta on noussut kysynnän kasvaessa. Kuva: Pasi LeinoLue myös
Polttopuut ovat loppuneet useimmilla kauppiailla kesken – verkkokauppa varautuu kasvupyrähdykseen
Polttopuut lähes päätuotantosuunta: Viljasen tilalla klapikone siirretään tositoimiin maaliskuussa
Veikko Salo on latonut klapeista talon ja tuulimyllyn – ”Tuulimyllyyn kului 15–20 pinomottia puuta”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
