Lamasta ei nousta velkapalveluilla

Vesa Vihriälän selvitysryhmän raportti koronakriisistä selviämiseksi taitaa viitoittaa hallituksen tulevan talouspolitiikan suunnan. Se perustuu kolmeen vaiheeseen.

Nyt on akuuttivaihe, jossa nopeilla yrityksille suunnattavilla tukimuodoilla estetään suurtyöttömyyttä ja terveiden yritysten konkursseja. Sitä seuraa elvytysvaihe, jolla haetaan talouden palauttamista kasvu-uralle.

Viimeistään vuonna 2023 alkaisi pitkä jakso talouden tasapainottamiseksi.

Elvytysvaiheen politiikalla on iso merkitys. Miten paljon velkaannutaan lisää ja saadaanko sen avulla ilmastonmuutos­tavoitteita, tuottavuutta ja työllisyyttä tukevaa kasvua, vai valuuko elvytysvara pelkän kotimaisen kysynnän ylläpitämiseen?

Se on varmaa, että lamasta ei nousta vain palvelemalla toisiamme velkarahalla.

Elvytystoimien keskiössä pitää olla uusiutuviin luonnonvaroihin, uuteen teknologiaan ja parempaan tuottavuuteen kannustavat yksityiset investoinnit. Erityisen suuri vaikutus on metsäsektorin investoinneilla, koska se käyttää koko tuotantoketjussa valtaosin kotimaisia panoksia.

Edullisinta elvytystä on investointeja haittaavien esteiden perkaaminen lainsäädännöstä. Viimeistään nyt on korjattava sen kaltaiset lainsäädännölliset tekijät, jotka johtivat Finnpulpin ympäristöluvan kaatumiseen.

Julkisten infrainvestointien pitäisi tukea näitä tuottavia yksityisiä investointeja. Uusien betonisten kauppakeskusten rakentamisen aika on ohi. Mutta kun rakennetaan jotain muuta, tulisi paukut suunnata puurakentamiseen, koska samalla edistetään ilmastotavoitteita.

Metsien kasvun ja terveydentilan kohentaminen on erittäin kustannustehokas tapa tehostaa metsien hiilensidontaa saman­aikaisesti, kun se mahdollistaa uudet puunkäyttöä lisäävät investoinnit.

Nykyistä kestävän metsätalouden rahoituslakia (kemera) on jatkettu vuoden 2021 loppuun. Järkevä ja edullinen elvytystoimi olisi kemerajärjestelmän tukiehtojen väljentäminen ja tukitasojen nostaminen järjestelmän viimeiselle puolelletoista vuodelle.

Erityisesti energiapuun korjuuta ja yrittäjämäistä metsänomistamista tukisi hankintatyön verovapauden korottaminen ja sukupolvenvaihdoksia metsävähennyksen korottaminen.

Hallituksen pitää olla tomerana EU suuntaan. Komission valmistelussa olevasta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta on vuotanut todella huolestuttavia tietoja.

Biotaloudesta ei juuri mainintoja löydy, ja kärki on metsien ennallistamisessa ja suojelussa.

Kolmanneksen suojelu EU:n maa-alasta olisi märkä rätti niin ilmastonmuutoksen hillintätavoitteille, biotalousinvestoinneille kuin myös kestävälle talouskasvulle.

Kirjoittaja on MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.