Suomalainen Norratex-kuitu kisaa paikasta tekstiiliteollisuuden hyviksenä – "Tavoitteena maailman ympäristöystävällisin viskoosin korvaaja"

Jos start-up -yritys Nordic Bioproductsin työt etenevät suunnitellusti, Suomessa käynnistyy vuoden kuluttua uusi tekstiilikuituja valmistava koelaitos. Aalto-yliopiston kuiduntutkimukseen perustuva yritys on onnistunut jalostamaan selluloosasta viskoosimaista tekstiilikuitua. Viime syksynä hanke otti uusia harppauksia, kun kuidusta onnistuttiin kehräämään lankaa ja siitä neulottiin näytepaloja.

"Tavoitteena on maailman ympäristöystävällisin viskoosin korvaaja", sanoo Nordic Bioproductsin innovaatiojohtaja Olli Kähkönen. Yrityksen kehittämän tekstiilikuidun Norratexin valmistus tapahtuu täysin ilman myrkyllisiä kemikaaleja tai kalliita liuottimia.

Pitkä matka on kuljettu, kun Otaniemen ja Tampereen yliopiston kemian-, kuitu- ja polymeeritekniikan insinöörit ryhtyvät kehittämään kankaiden raaka-aineita. Kähkönen myöntää, että uusilla urilla ollaan, mutta toisaalta: Suomessa on ainutlaatuista kuitututkimuksen osaamista. Miksi sitä ei valjastettaisi kalliimpien tuotteiden kuin sellun tuottamiseen?

"Tekstiilialalla on huutava tarve kestävästi tuotetulle kuidulle. Meillä on raaka-ainetta ja osaamista. Metsäteollisuus on keskittynyt siihen, missä sen ydinosaaminen on, ja se ei missään nimessä ole tekstiilipuoli. Nyt haetaan paperipuolelle uusia ratkaisuja."

Norratexin lisäksi Suomessa on kehitteillä useita muitakin biopohjaisia tekstiilikuituja, muun muassa Aalto-yliopiston Ioncell, Metsä Springin Kuura ja Spinnovan kuitu.

Norratexin tarina alkoi siitä, kun Kähkönen viritteli joulun aikaan 2020 Aalto-yliopiston professorin Olli Dahlin kanssa keskustelua siitä, voitaisiinko kuituun perustuvan tieteellisen osaamisen pohjalta lähteä kehittämään tekstiiliä. "Käytettäisiin aikoinaan tieteellisesti todettua mahdollisuutta, ja lähdettäisiin hakemaan sellaista tekstiilikuiden valmistusmenetelmää, joka ei olisi liian kallis ja se olisi vapaasti skaalattavissa."

Valmistus perustuu osittain Dahlin patentoimaan AaltoCell -menetelmään. Pääyhteistyökumppaniksi on löytynyt chileläinen CMPC, joka on maailman kolmanneksi suurin sellunvalmistaja.

"Eteläamerikkalainen yhteistyökumppani vie meidät lähemmäs markkinoita, sillä tekstiilialan maailmanmarkkinat ovat maailmalla. CMPC on toimija, joka haluaa ratkoa globaaleja ongelmia", Kähkönen toteaa.

Suomessa tekstiilikuidun potentiaalisin raaka-aine olisi havupuu, koska sitä on meillä paljon tarjolla. Muitakin vaihtoehtoja on.

"Norratex-kuidun valmistuksessa voidaan hyödyntää monenlaisia ​​raaka-aineen lähteitä. Kuituja voidaan valmistaa paperisellun lisäksi muun muassa metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista ja tekstiilijätteistä. Teknologia mahdollistaa tekstiilikuidun valmistuksen huomattavasti nykyisiä viskoosin valmistusteknologioita ympäristöystävällisemmin ja pienemmällä hiilijalanjäljellä. Tämä on merkittävä etu verrattuna perinteiseen viskoosiin, joka valmistetaan yleisesti myrkyllistä rikkihiiltä käyttäen liukosellusta", Kähönen sanoo.

Hän uskoo, että tekstiilikuitujen jalostuksella voidaan saada lisää arvoa suomalaiselle puulle. "Meillä on vilpitön tahtotila saada nostettua suomalaisen metsän arvoa ja sitä kautta parannetaan myös mahdollisuuksia edistää luonnon monimuotoisuutta. Tekstiilikuitujen jalostaminen tuo yhden vaihtoehdon puuaineksen nykyiseen toimitusketjuun."

Lue myös:

Tekstiilikuituyhtiö Spinnova kasvoi – Jyväskylän tehdashanke etenee aikataulussa

Puukuidulle on monta käyttökohdetta – tekstiiliraaka-aineiden markkinoilla olisi tilaa kasvaa