Kemeratukea jäi käyttämättä 6 miljoonaa euroa, kovin parantaja oli Varsinais-Suomi

Kestävän metsätalouden edistämiseen varattua kemeratukea jäi viime vuonna käyttämättä noin 6 miljoonaa euroa. Tulos vastasi metsäkeskuksen odotuksia.

Kemeratukeen oli viime vuodelle varattu 56 miljoonaa euroa. Siitä käytettiin lähes 50 miljoonaa euroa.

Vaikka työt etenivät edellisvuotista paremmin, noin joka kymmenes tukieuro jäi silti käyttämättä.

Eniten tukea söi nuoren metsän hoito ja taimikon varhaishoito. Niihin käytettiin 36 miljoonaa euroa. Tukea kului noin 2 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän.

Pääosa tuesta kului nuoren metsän hoitoon.

Metsäkeskuksessa oltiin tyytyväisiä, että myös niin sanotut raskaat metsänparannushankkeet saivat lisää vauhtia.

Metsätiehankkeisiin meni lähes 7 miljoonaa euroa. Siinä oli lähes 3 miljoonaa euroa kasvua edellisvuodesta.

Kunnostusojituksiin ja suometsänhoitoon kului vajaat 5 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahankäyttö oli lähes samansuuruista kuin edellisvuonna.

Luonnonhoito- ja ympäristötukia maksettiin 6 miljoonaa euroa.

Hirvivahinkokorvauksia maksettiin 1,9 miljoonaa euroa. Summa kasvoi noin 500 000 euroa edellisvuodesta. Eniten hirvivahinkoja korvattiin Pohjois-Pohjanmaalla.

Maakunnista eniten kemeravarojen käyttöä lisäsi Varsinais-Suomi. Myös Keski-Suomi ja Lappi saivat töihin hyvin lisää vauhtia.

Vastaavasti edellisvuotista selvästi hitaammin kemeratyöt etenivät Kainuussa ja Päijät-Hämeessä.

Euromääräisesti eniten rahaa kului Pohjois-Pohjanmaalla, joka nappasi lähes viidenneksen koko kemerapotista.

Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista valtion varoista rahoitetaan puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä, luonnontuhoista aiheutuvia metsän uudistamistöitä ja biologista monimuotoisuutta ylläpitävää luonnonhoitoa ja -suojelua.

Metsäkeskuksen kemeratilastot löytyvät täältä.