Tunnetko syöntijäljestä, kuka kävi käpyapajilla?
Kävyistä notkuva noutopöytä kehittyy usean vuoden aikana, ja satoon vaikuttavat usean vuoden sääolot.Iso puu voi tuottaa sopivassa kasvuympäristössä tuhatkin käpyä. Jokaisessa kuusenkävyssä on 100–200 siementä, joten parhaimmillaan puu tuottaa satatuhattakin siementä kesässä.
Hyvästä käpyvuodesta hyötyy muun muassa orava, jolle kävyn siemenet ovat tärkeää ravintoa. Jos käpyjä on vähän, esimerkiksi käpylintu voi puuttua joltain alueelta kokonaan, kertoo Luonnontieteellisen museon intendentti Mikko Piirainen.
Jokainen laji syö käpyjä tavallaan, ja maahan pudonneen kävyn syöntijäljestä voi päätellä, kuka on käynyt apajilla.
Oravan järsimät kävyt löytyvät puun juurelta, ja käpyranka on jäänyt käpysuomuista karheaksi. Pikkunisäkkäiden, kuten metsämyyrän ja hiiren syömät kävyt ovat siistejä ja tasaisia.
Käpytikka hakkaa nokallaan kävyt rikki niin, että käpysuomut ovat pörhöllään ja sojottavat eri suuntiin. Pikkukäpylintu halkaisee nokallaan käpysuomut pitkittäin halki ja tonkii sitten siemenet esiin.
Käpysadot vaihtelevat vuosittain, ja hyvään käpyvuoteen vaikuttavat edellisien kesien säät.
"Etenkin kukinnan aikana pitäisi olla kuivaa ja lämmintä, jotta siitepöly leviää hyvin. Kesän säät vaikuttavat siihen, kuinka hyvin siemen kypsyy ja tuleentuu", Piirainen sanoo.
Sateiset ja kylmät säät heikentävät käpysatoa.
Kuusella kukkasilmut muodostuvat kukintaa edeltävänä vuonna. Siemenet kypsyvät kukinnan jälkeisenä syksynä.
Mänty tekee käpyä kaksi vuotta, ja hyvään siemensatoon vaikuttavat kolmen kasvukauden säät. Edellisenä vuonna syntyneistä kukkasilmuista syntyy ensin kukka ja pikkukävyt ja vasta seuraavana vuonna kypsyy käpy.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
