

Metsätaloudessa kestokysymys on, riittääkö puu.
”Käyttämällä puuta ja muuta biomassaa fiksummin, saadaan se riittämään”, oululainen keksijä ja sarjayrittäjä, teknologiayritys SFTecin hallituksen puheenjohtaja Juha Roininen painottaa.
Roinisen mielestä ei ole järkeä makuuttaa energiapuuta ensin yli puoli vuotta kasassa ja sitten kuljettaa hake 300 kilometrin päähän lämpölaitokselle.
Sen sijaan useissa tapauksissa hake ja muu polttoon kelpaava biomassa kannattaisi kuivata jo puutavaran alkulähteillä.
”Käyttämällä puuta ja muuta biomassaa fiksummin, saadaan se riittämään.”
”Mitä kuivempaa tavaraa kuljetetaan, sitä enemmän megawatteja on käytössä pienemmällä hiilijalanjäljellä.”
Tähän yksinkertaiseen periaatteeseen perustuu Roinisen keksintö: kompakti ja tehokas vastavirtakuivain.
Vastavirtakuivaimessa kuivattava massa kulkee ylhäältä alas ja ilmavirta tulee alapuolelta.
Verrattuna ”parhaaseen kilpailijaan”, nauhakuivuriin, tässä kuivattava biomassa kulkee kuivurin sisällä viidessä tasossa, jolloin ei tarvita suurta tilaa.
”Pieneen tilaan saadaan maksimaalinen oloaika kosteuden siirtymiselle”, Roininen selittää.
Keksijän mukaan hyvä kuivuri on edullinen ostaa, helppo käyttää ja siitä saa maksimaalisen tehon.
ModHeat-nimeä kantava kuivuri sopii Roinisen mukaan monenlaisen biomateriaalin kuivaukseen ja se on skaalattavissa moneen eri kokoon.
SFTecin juuret ovat Oulun yliopistossa. Yritys on kehittänyt omaa kuivuriteknologiaansa lähes kymmenen vuotta, ja nyt kuivuri on teollisessa tuotannossa.
Jatkuvan kehitystyön tuloksena esimerkiksi hydrauliikasta on siirrytty sähköiseen liikeradan tuotantoon.
Tällä hetkellä rakenteilla on kaksi kuivuria. Yhteistyökumppanina SFTecillä on esimerkiksi maatalouskoneita valmistava KK-Module Kalajoella.
Roininen on koulutukseltaan korkealämpökemisti. Hän on opiskellut metallurgian laboratoriossa Oulun yliopistossa.
Keksinnön avulla biomassa saataisiin syrjäseuduiltakin hyötykäyttöön ja samalla luotaisiin sinne työpaikkoja.
”Nykyisin käytetään huonoja biomassoja tehottomasti”, Roininen toteaa.
Hän mainitsee useaan kertaan termin kasahäviö. Se tarkoittaa, että puusta haihtuu estereitä eli lämpöarvoa sisältäviä hiilivetyjä, kun puuta makuutetaan tienvarressa.
”Nykyisin energiapuuta säilytetään kaatamisen jälkeen 6–11 kuukautta kasassa. Siinä ajassa biomassasta ja lämpöarvosta katoaa toistakymmentä prosenttia.”
Kuivauksella estetään kasahäviö, Roininen tiivistää.
”Liian halpa venäläinen pelletti ollut ongelma, ja jostain syystä investointitukea ei ole annettu pelletintuotantoon.”
Sahanpurun kuivaus pelletiksi myös pienessä mittakaavassa olisi Roinisen mielestä asia, mitä pitäisi Suomessa edistää.
Pelletistä on pulaa ja sitä tuodaan jopa EU:n ulkopuolelta, mutta miksi ei Suomen syrjäseuduilta, hän kysyy.
”Liian halpa venäläinen pelletti ollut ongelma, ja jostain syystä investointitukea ei ole annettu pelletintuotantoon”, Roininen toteaa.
Kun sahanpurusta poistetaan kosteus ja se pelletöidään, siitä saadaan helpommin käsiteltävä tuote ja parempi lämpöarvo. Näin saataisiin nostettua pikkusahojen sivuvirtojen jalostusastetta, Roininen visioi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
