Ville Niinistö avaa puuenergian tulevaisuutta EU:ssa: ”Tässä kannustetaan kehittämään puunkäytölle muita kohteita kuin poltto ‒ se on hyvä signaali suomalaiselle metsäteollisuudelle "

EU:n tavoite uusiutuvan energian osuudesta vuoteen 2030 mennessä nousi Euroopan parlamentin keskiviikkoisessa äänestyksessä 40 prosentista 45 prosenttiin. Samalla metsäbiomassan asemaan uusiutuvana energianlähteenä on luvassa muutoksia.

Parlamentin äänestyksessä primäärisen puun polton taso jäädytettiin vuosien 2017–2022 keskiarvon tasolle. Se tarkoittaa, että primäärinen puu, eli kaikki metsästä kaadettu puu rungot, oksat ja kannot mukaan lukien, lasketaan mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen niin kauan, kun sen käyttö pysyy parlamentin asettaman rajan alapuolella.

Europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) mukaan direktiivi ei rajoita yli menevän puubiomassan käyttöä eikä puupohjainen energia esimerkiksi joudu päästökaupan piiriin, vaan se luokitellaan edelleen päästöttömäksi energianlähteeksi. Se vain jää ilman uusiutuvan energian tukea ja edistämisvelvoitetta.

Niinistö sanoo, että valtion tukien kielto koskee vain suoria energiatukia, ei esimerkiksi metsänhoitoon liittyviä tukia.

”Käytännössä tässä kannustetaan kehittämään puunkäytölle muita kohteita kuin poltto. Tämä on hyvä signaali suomalaiselle metsäteollisuudelle ja metsätaloudelle.”

Syy, jonka takia puubiomassa ei joudu päästökaupan piiriin, löytyy maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien hiilinieluasetuksesta. Parlamentti hyväksyi alkukesästä kannan, jonka mukaan EU-alueen hiilinielutavoite on 310 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Suomen osuus tästä on 17,8 miljoonaa tonnia.

”Kun puuta poltetaan, siitä tulee hiilidioksidipäästöjä. Hyvä puoli on se, että kun metsät kasvavat ja säilyvät nieluna, metsästä kerättävän puuaineksen vähenemä hiilinieluissa huomioidaan hiilinielulaskennassa”, Niinistö selventää.

Käytännössä se siis tarkoittaa, että jos metsästä hakataan puita, ne poistetaan heti hiilinielulaskuista. Kun se on huomioitu, että kasvavat metsät korvaavat hiilinielun vähenemän, sitä ei lasketa päästöksi päästökaupassa.

Parlamentin kannan mukaan metsäbiomassan osuutta uusiutuvan energian tavoitteessa tullaan vähentämään asteittain vuoteen 2030 saakka. Uusiutuvan energian kasvun tulisi perustua esimerkiksi kiertotaloutta paremmin tukevaan sekundääriseen biomassaan eli teollisuuden sivuvirtoihin, tuuleen, aurinkoon ja lämpöpumppuihin.

Komission on tarkoitus lähteä selvittämään, miten puun energiapolttoa voisi pienentää hallitusti. Komission tulisi myös auttaa jäsenmaita miettimään, miten ne voisivat käyttää puuta jalostusarvoltaan paremmin, Niinistö sanoo.

Uusiutuvan energian direktiivi on lähtökohtaisesti voimassa vuoteen 2030 asti. Vuoden 2025 aikana komission tulee esittää uusi direktiivi vuoden 2030 jälkeistä aikaa koskien.

Niinistö ei näe ristiriitaa siinä, että metsäbiomassan roolia uusiutuvana energianlähteenä rajataan samalla, kun uusiutuvan energian osuutta pitäisi kasvattaa.

Hänen mukaansa jäädytyksen kohteena olevan primäärinen biomassa kattaa Suomen uusiutuvasta energiasta tällä hetkellä arviolta noin 20 prosenttia. Valtaosa puupohjaisesta uusiutuvasta energiasta ei ole rajoituksen piirissä.

Metsäteollisuuden sivuvirrat luokitellaan parlamentin kannassa sekundääriseksi metsäbiomassaksi, joka on ja tulee pysymään uusiutuvan energian kategoriassa, lasketaan jatkossakin uusiutuvan energian tavoitteeseen ja tulee pysymään myös investointituen piirissä.

Lisäksi parlamentin kannassa puhutaan ison mittaluokan teollisesta poltosta, Niinistö huomauttaa. Läpi menneen kannan mukaan primääriseen metsäbiomassaan liittyvä rajoitus koskee 7,5 megawatin ja sitä suurempia laitoksia.

”Ei tietenkään puututa kotitalouspolttoon millään tavalla. Sen voi laskea edelleen hyväksi uusiutuvan energian tavoitteisiin.”

Niinistö korostaa, että kaikki metsäbiomassa on yhä määritelmän uusiutuvaa energiaa ja sitä ei pidetä päästöjen lähteenä edes sen jälkeen, kun sen osuutta uusiutuvan energian tavoitteessa pienennetään.

”Väite siitä, että täällä jotenkin määriteltäisiin, että bioenergia ei ole uusiutuvaa, tai että se rinnastettaisiin fossiilisiin polttoaineisiin, on yksiselitteisesti väärä ja virheellinen”, Niinistö sanoo.

”Parlamentin enemmistö oli yhtä mieltä siitä, että tulisi käyttää luonnonvaroja niin, että suositaan ilmastohyödyn ja luonto- ja ympäristövaikutusten takia pitkäkestoisia tuotteita energiapolton sijaan.”

Suomalaismepeistä Sirpa Pietikäinen (kok.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Eero Heinäluoma (sd.), Nils Torvalds (rkp.), Alviina Alametsä (virh.) ja Ville Niinistö äänestivät läpi menneen kompromissin puolesta.

Vastaan äänestivät Teuvo Hakkarainen (ps.), Laura Huhtasaari (ps.), Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Elsi Katainen (kesk.). Tyhjää äänestivät Petri Sarvamaa (kok.), Henna Virkkunen (kok.) ja Silvia Modig (vas.). Heidi Hautalan (vihr.) äänestystulos ei ole tiedossa.

MTK ja Metsäteollisuus ry ovat ilmaisseet kritiikkinsä parlamentin päätöstä kohtaan. Järjestöjen mukaan päätös tuo alalle epävarmuutta ja vaikeuttaa irtautumista Venäjän fossiilienergiasta.

Uusiutuvan energian direktiivin seuraavassa vaiheessa lopullisesta laista neuvotellaan parlamentin pääneuvottelijan johdolla ministerineuvoston kanssa.

Ministerineuvoston puolella Suomen hallitus on ajanut kantaa, jonka mukaan metsäbiomassan tulee jatkossakin lähtökohtaisesti perustua metsätalouden ja -teollisuuden tähteisiin ja jätteisiin sekä metsänhoitotöiden yhteydessä syntyvään pienpuuhun.

Hallituksen kannan mukaan EU:n ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti ainespuu tulee jatkossakin hyödyntää ensi sijassa korkeamman jalostusasteen tuotannossa ja välttää ainespuun ohjautumista polttoon myös monimuotoisuustavoitteet huomioiden.