Metsäkeskus:Asiassamelkoisetnäkemyserot
Maaningan tapauksessa näkemyserot alkutilanteesta, hakkuutavasta ja korjuun jälkeisestä tilanteesta ovat ”jonkinmoiset”, viranomaispäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta myöntää.
Partasen mukaan käräjille asti johtanut revohka eteni normaalien käsittelyvaiheiden kautta.
Kun mittaukset antoivat viitteitä laittomasta hakkuusta, pidettiin katselmus. Sen jälkeen asia annettiin poliisin tutkittavaksi ja se meni syyttäjälle.
”Siinä vaiheessa metsäkeskus siirtyi takapenkin matkustajaksi”, Partanen kuvailee.
Metsäkeskuksen maastomittaukset on Partasen mukaan tehty Tapion ohjeiden mukaan. Partanen ei osaa sanoa, miksi vastaajien käyttämä metsäammattilainen sai samoilta kuvioilta eri tulokset.
Maaningan kaltaiset kiistat ovat äärimmäisen harvinaisia. Pohjois-Savossa tehdään ja käsitellään 9 000–10 000 metsänkäyttöilmoitusta vuodessa.
Partaselle on vuosien mittaan kertynyt näppituntuma, jonka mukaan energiapuusavotoissa pyritään kasvattamaan korjuukertymää normaalia ainespuuhakkuuta runsaammaksi.
”Eniten epäselvyyksiä on metsälain kymmenennen pykälän asioissa. Hakkuutapavaihtoehdoissakin näyttää olevan sellaisia, joita ei ole säädösvaiheessa osattu lakitekstiin selkeästi kirjoittaa” Partanen sanoo.
Maaningan korjuukohteiden vielä maksamattomat kemeratuet ovat metsäkeskuksen käsittelyssä. Partanen on jäävännyt itsensä kemerapäätöksen teosta.
REIJO VESTERINEN
Eniten
epäselvyyksiä
on metsälain
kymmenennen
pykälän asioissa.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
