Mitkä puut kannattaisi kaataa? Katso videolta, miten taimikonhoitoa voi kuivaharjoitella turvallisesti simulaattorilla ennen metsään menoa
Taimikonhoidon yleisin virhe on liian tiheäksi jätetty taimikko. Simulaattori auttaa metsänomistajia hahmottamaan, paljonko puustoa pitää poistaa.
Metsäkeskuksen projektipäällikkö Mari Lilja opasti Outi Tehomaata raivaussahasimulaattorin käytössä viime viikolla metsäkeskuksen toimistolla Tampereella. Kuva: Rami MarjamäkiTaimikonhoitoon kehitetyllä simulaattorilla voi harjoitella raivaussahan käyttöä virtuaalimaailmassa.
Raivaussahaan saa tuntumaa turvallisessa ympäristössä, ja samalla metsänomistaja oppii kasvatettavien puulajien valintaa ja taimikon tiheyden hahmottamista.
Virtuaalisen opetuksen tavoitteena on kannustaa omatoimiseen taimikonhoitoon ja sitä kautta hoitorästien purkamiseen.
”Jos edellinen metsänomistaja ei ole apuna, on kynnys taimikonhoidon aloittamiseen suurempi”, kertoo metsäkeskuksen projektipäällikkö Mari Lilja.
Metsänomistajat ovat Liljan mukaan kokeneet virtuaalimaailman hyvin todentuntuiseksi. Puut kaatuvat katkaisemisen jälkeen ilman viivettä, ja sahan pärinä kuulostaa uskottavalta.
Simulaattori antaa suorituksen lopuksi raportin, joka näyttää, mistä käyttäjä on kävellyt, mitä puita hän kaatoi ja mitä jätti pystyyn.
”Osa lähtee heti suorittamaan. Ensin pitäisi kuitenkin miettiä, miten alueella liikkuu”, Lilja kertoo.
Jos taimikon vieressä on naapurin metsää, kannattaa reitin suunnittelussa olla erityisen tarkka. Tilarajan näkee yleensä parhaiten ilmakuvasta, jos metsässä ei ole rajapyykkejä.
Simulaattorin antamaan raporttiin tallentuvat myös muun muassa kantojen korkeus ja kaasun käyttö.
”Moni unohtaa vapauttaa kaasun puun kaadon jälkeen ja rasittaa raivaussahaa.”
Taimikonhoidon yleisin on virhe on Liljan mukaan liian tiheäksi jätetty taimikko.
”Simulaattoriin saa halutessaan näkyviin säteen, joka auttaa havainnoimaan etäisyyksiä ja taimikon tiheyden mittaamista.”
Osa metsänomistajista on työnjäljestään liiankin tarkkoja ja saattaa palata esimerkiksi madaltamaan yksittäistä pitkäksi jäänyttä kantoa.
”Ei haittaa, jos joku kanto jää pitkäksi. Taimikkoon voi jättää riistatiheikköjä, ei tarvitse olla liian huolellinen”, Lilja sanoo.
Simulaattori on kiinnostanut myös kokeneempia metsureita. Heille suurin haaste on ollut paikallaan pysyminen rajatulla alueella.
”He väistävät automaattisesti puita ja lähtevät liikkeelle, kun simulaattoria pitäisi ohjata vaan käsillä.”
Joillekin virtuaalikokeilu on vahvistanut tuntemusta siitä, ettei raivaaminen ole oma juttu.
Silloin taimikonhoito kannattaa tehdä tilaustyönä. Tärkeintä on, että työ tehdään ajallaan taimikon ollessa pituudeltaan noin 3–7 metriä.
Metsänomistajien kannattaa kuitenkin ennen varsinaista taimikonhoitoa tehdä heinäntorjuntaa ja varhaisperkausta matalalla kynnyksellä, Lilja kannustaa.
”Varhaisperkaus kannattaa suorittaa varhain keväällä tai myöhään syksyllä, kun taimikko on noin 4–5 vuoden iässä.”
Lilja kehottaa metsänomistajia hakemaan taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon kemeratukea. Viime vuonna vajaan 60 miljoonaa euron tukipotista käytettiin vain reilu 70 prosenttia. Ensi vuonna kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä Metka.
Metsäkeskus pyrkii purkamaan hoitorästejä muun muassa lähettämällä metsänomistajille kirjeitse muistutuksia taimikonhoidosta. Perinteinen tapa on osoittautunut toimivaksi.
”Noin kolmannes kirjeen saaneista oli hakenut kemeratukea, vaikka osa olisi toki voinut muutenkin hakea.”
Metsäkeskus on järjestänyt kesällä taimikonhoidon virtuaalikoulutusta Tampereen toimistollaan. Syksyllä koulutukset jatkuvat maakuntakierroksella.
Toistaiseksi simulaattorin puulajit on eroteltu vain havu- ja lehtipuihin. Metsäkeskuksen järjestämissä taimikonhoidon koulutuksissa metsänomistajia kannustetaan kuitenkin jättämään taimikoihin mäntyjä ja sekametsäisyyttä.
Lilja toivoo, että simulaattori otettaisiin jatkossa harjoitus- ja opetuskäyttöön myös ammatillisessa koulutuksessa. Kehitysideoitakin on jo mielen päällä.
”Esimerkiksi terän viilaus ja haritus tai kiveen sahaaminen, josta tulisi aikasakko.”
Taimikonhoidon simulaattori on rakennettu metsäkeskuksen vetämässä Metsien hiilinielu kasvuun Pirkanmaalla -hankkeessa. Toteutuksesta vastasi simulaattoreihin keskittynyt Creanex Oy.
Lue myös:
Kemeratuki kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsäänsä – ”Vaikuttaa psykologisella puolella myös”
Varhaisperkaus on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä ‒ näin arvioit sen tarpeen
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
