Klapikattilatuotannon vähetessä Ariterm Energy on siirtynyt valmistamaan suuremman kokoluokan kattiloita. Toimitusjohtaja Jari Kanervo kurkistaa teollisuudelle prosessihöyryä tuottavan kattilan sisään. Kuva: Petteri Kivimäki
Kattilatehtaan myynti romahti, kun suomalaiset kiinnostuivat helpommasta lämmitystavasta
”1990-luvulla päivässä saattoi tehtaalta lähteä kymmeniä klapikattiloita, nyt ei edes joka päivä”, sanoo perinteikkään saarijärveläisen kattilatehtaan toimitusjohtaja.TilaajalleSaarijärvi
Hitsari Timo Hokkanen kasaa suoraan asiakkaalle lähtevää klapikattilaa Ariterm Energyn tehtaalla Saarijärvellä. Kuva: Petteri KivimäkiPuukattiloiden valmistuksen kultaiset vuodet osuivat 1980–90– luvuille, jolloin edellisen vuosikymmenen öljykriisin karvaat opetukset olivat vielä tuoreina muistissa.
2000-luvulle tultaessa lämpöpumput alkoivat syödä klapilämmityksen osuutta kiihtyvään tahtiin omakotitalojen lämmityksessä, mikä näkyy nyt selvästi klapikattiloita valmistavalla tehtaalla.
”Voi sanoa, että 1990-luvulla päivässä tehtaalta lähti 50 kattilaa ja yksi tukkuri saattoi tilata 200 kattilan erän. Nyt lähtee yksittäisiä kattiloita”, sanoo Saarijärvellä toimivan Ariterm Energy Oy:n toimitusjohtaja Jari Kanervo.
Lähes kaikki nyt tehtaalta valmistuvat puukattilat korvaavat loppuun käytettyjä vanhoja kattiloita. Uusiin taloihin klapikattiloita asennetaan niin harvoin, että tehtaan johtajan saa pinnistellä muistiaan.
”Vaimon veljen poika laittoi uuteen taloon klapikattilan muutama vuosi takaperin.”
Tietokoneen muisti on lahjomaton ja Kanervo avaa myynnistä kertovan Excel-taulukon, joka ulottuu vuoteen 2001. Silloin klapikattiloiden myynti oli jo laskussa, mutta tehtaan kattiloita myytiin vielä 1 050 kappaletta. Viime vuosina määrä on asettunut 150 molemmin puolin.
Vuosittain valmistuvista noin 150 klapikattilasta käytännössä kaikki asennetaan vanhojen käyttöikänsä päähän tulleiden kattiloiden tilalle. Kuva: Petteri KivimäkiKäänne markkinoilla alkoi hitaasti mutta vääjäämättä 1980-luvulla, kun ensimmäiset maalämpöpumput ilmestyivät markkinoille. Lämpöpumppujen varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Silloin vaivaton pumppulämpö alkoi toden teolla syrjäyttää puukattiloita vesikeskuslämmityksellä varustettujen omakotitalojen pannuhuoneista.
Kehitys jyrkkeni entisestään 2010-luvulla, kun markkinoille ilmestyvät varsinaista maalämpöpumppua edullisemmat ilma–vesilämpöpumput.
Klapikattiloiden menekin hiljenemisen taustalla ovat vaikuttaneet muutkin syyt kuin lämpöpumppujen vyöry. Uusien omakotitalojen rakennustahti on laskenut 1980–90–lukujen noin 15 000 talon vuositasolta noin viidesosaan. Ruotsiin vietiin Saarijärveltä 1980-luvulla vuodessa noin 1 000 puukattilaa. Toistaiseksi viimeinen klapikattila myytiin Ruotsiin 2018.
Oma vaikutuksensa klapikeskuslämmityksen suosion laskuun on maaseutuasutuksen muuttumisella: yhä harvempi uuden talon rakentaja omistaa metsää, josta puuta saa omasta takaa, tai on halukas sitoutumaan paljon työtä vaativaan klapikeskuslämmitykseen. Kotimaisten valmistajien lisäksi markkinoille on tullut myös Keski-Euroopassa valmistettuja kattiloita, jotka ovat huomattavan pitkälle kehitettyjä sikäläisten päästövaatimusten paineessa.
Nykytasollaan alun toistasataa kattilaa tuottavien suomalaisvalmistajien on hyvin vaikea lähteä kilpailemaan satoja tuhansia kattiloita vuodessa valmistavien keskieurooppalaisten suurten kattilatehtaiden kanssa kaupallisesti tai teknisesti heidän kotimarkkinoillaan.
40 vuotta sitten Suomen oloihin suunniteltujen kattiloiden olisi vaikea ellei mahdoton läpäistä Keski-Euroopan nykyisiä tiukkoja päästörajoja. Suomalaisten kattilatehtaiden tuotekehittelyresurssit suuntautuvat nykyisellään muihin kattilatyyppeihin.
Silti klapilämmityksessä on yhä vahvat puolensa, joita Ukrainan sotaa seurannut energiakriisi on oikeastaan vain kirkastanut.
”Klapikeskuslämmitys on edelleen edullinen ja omavarainen lämmitysmuoto, vaikka helppoutta painottava elämänmuoto ei sitä suosikaan. Kuitenkin Valtimossa asunut mummini lämmitti rintamiestaloaan klapikattilalla itsenäisesti vielä 96-vuotiaana.”
Vaikka klapien hinnat ovat käyneet parin edellisen talven aikana ennätystasolla, lämmityspuuta on rahalla saanut. Siinä suhteessa klapilämmittäjät ovat olleet helpommassa asemassa kuin pellettilämmittäjät, jotka ovat hetkittäin joutuneen kamppailemaan pelletin saatavuuden kanssa.
Uudiskohteisiin asennettavien puukattiloiden romahtaneesta kysynnästä huolimatta klapikattiloiden osuus Suomen rakennuskannassa vielä niin huomattava, että Ariterm Energy on päätynyt aloittamaan kertaalleen jo lopetetun kattilamallin uustuotannon.
Monessa tapauksessa uusi kattila asennetaan loppuun käytetyn vanhan tilalle, mikä käy helposti vähäisillä putkitöillä. Tällä haavaa Aritermillä valmistetaan kahta alkujaan 1980-luvulla markkinoille tullutta puukattilaa.
Aikaisemmin tehtaan valikoimiin kuuluneita pelletti- tai öljykattiloita ei ole tehty enää muutamaan vuoteen. Klapikattiloita on sen sijaan valmistuksessa kaksi mallia.
”Arimax-35:n tuotanto loppui jo 2008, mutta varaosien kysyntä oli niin suurta, ja käyttäjät toistuvasti pyysivät samanlaista kattilaa entisen tilalle, että päätimme aloittaa valmistuksen uudelleen. Lämmityskattilat yleensäkin ovat pitkäikäisiä: viime vuonna toimitimme varaosan vuonna 1971 valmistettuun öljykattilaan, 1980–luvulla valmistettuihin kattiloihin varaosia lähtee lähes viikoittain.”
Kertaalleen jo kattilatehtaalta irtisanotulle työntekijälle on tarjottu töitä uusien, mutta myös vanhojen kattiloiden valmistuksessa. Yksi heistä löytyy loppuviimeistelyyn edenneen alapalokattila Arimax 35:n kimpusta.
Viimeistelijä Tarmo Tiainen jo 1980-luvulta tutun kattilan äärellä, joka on palannut uudelleen tuotantoon. Kuva: Petteri Kivimäki”Tuttua puuhaa, aikanaan näitä tehtiin neljä päivässä. Lopetin 2007 näissä hommissa, mutta palasin takasin 2020, varustelija Tarmo Tiainen sanoo ja ruuvaa tottuneesti nimikylttiä kiinni kattilan, joka lähtee kohta tehtaalta suoraan asiakkaalle.
Vaikka klapikattiloiden markkina romahti, sitä korvaavat nyt teollisen kokoluokan lämmitysratkaisut.
”Esimerkiksi viime vuonna saimme valmiiksi kolme kaukolämpölaitosta, jotka käyttivät puusta tai kaurankuorista puristettuja pellettejä”, Kanervo kertoo.
Yritysten halu luopua fossiilista polttoaineesta näkyy nyt Ariterm Energyn tuotepaletissa. Yhtiö valmistaa kiinteistöjen ja kaukolämmön tuotantoon tarkoitettujen kattiloiden lisäksi puupellettiä polttoaineena käyttäviä prosessihöyrypolttimia teollisuuteen.
Uusi aluevaltaus ovat pellettitoimiset, konttialustaiset siirrettävä rakennuslämmittimet, jotka mahdollistavat talvirakentamisen vaatiman lämmöntuoton ilman fossiilisen öljyn polttamista.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
