Muun muassa Helsingin Pasilaan rakennetaan HOAS:lle ara-tuettuja kohteita. Kuva: Jarkko Sirkiä
”En osaa edes arvioida, miten syvät vaikutukset voivat olla” ‒rakennusyhtiöiden konkurssit ovat kotikunnille yllättävä ja vakava paikka
Pyhännällä ja Limingassa Jukkatalojen ja Siklatilojen konkurssit jättävät kymmenet vaille työtä. Kuntajohtajat kertovat MT:lle, kuinka suuren loven konkurssit jättävät paikkakunnille.Tilaajalle
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia huhti-kesäkuun välillä 35 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuva: Markku VuorikariPohjois-Pohjanmaan pienissä pitäjissä Limingassa ja Pyhännällä on koettu läheltä rakennusteollisuuden suhdannelasku. Viime viikkojen aikana kaksi suurta alueen rakennusalan yhtiötä, Jukkatalo Oy ja Siklatilat ovat jättäneet konkurssihakemuksensa Oulun käräjäoikeuteen.
Pienessä 1 600 asukkaan Pyhännän kunnassa toiminut Jukkatalo Oy oli vielä vuonna 2022 merkittävä työllistäjä yli 230 työntekijällään ja 95 miljoonan euron liikevaihdollaan.
Pyhännän kunnanjohtaja Ismo Mäkeläinen sanoo MT:lle, että suorat vaikutukset kunnalle ovat noin 40 henkilön työttömyys ja merkittävät verotulojen alentumiset, joilla on merkittävä vaikutus kunnan talouteen. Epäsuorat vaikutukset heijastuvat koko alueen alihankintaketjuun ja talouteen.
Mäkeläinen kuvailee iskua vakavaksi ja yllättäväksikin, vaikka alan huono suhdanne on ollut tiedossa. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Pyhäntä pyrkii hakeutumaan työ- ja elinkeinoministeriön äkillisen rakennemuutoksen ohjelman piiriin.
Äkillisellä rakennemuutoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä työnantaja tai toimiala irtisanoo suuren määrän työntekijöitä kerralla konkurssin tai laajan sopeuttamistoimenpiteen johdosta.
”Yli 55-vuotta toiminut yritys kun menee konkurssiin, oli se tietenkin yllätys ja vakava paikka. Konkurssilla on suoria vaikutuksia työttömyyden lisääntyessä ja kunnan verotulojen alenemisessa. Kunnan verokertymä pelkästään Jukkatalojen toiminnasta on ollut useita satoja tuhansia euroja vuodessa”, Mäkeläinen sanoo.
10 000:n asukkaan Limingassa toiminut 107 miljoonan euron liikevaihdon Siklatilat työllistivät 95 henkilöä vielä pari vuotta sitten. Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajalan tunnelmat eivät juurikaan eroa kollegastaan. Merkittävän työllistäjän kaatuminen on pienelle paikkakunnalle vakava paikka.
”Meillä Limingassa työttömyysaste on ollut maakunnan alhaisimpia ja on selvää, että tämä nostaa työttömyyttä meillä selvästi. Kaikki eivät toki työntekijöistä ole ollut limingalaisia. Vaikutus on koko kaupunkiseudulle, ei pelkästään Limingalle.”
”Kerrannaisvaikutukset jakautuvat alueelle laajasti. En osaa edes arvioida, miten syvät vaikutukset voivat olla. Alan alihankintaverkostot ovat mittavat”
Suuren työllistäjän ja yhtiön kaatumisessa on työttömyyden lisäksi myös mittavia epäsuoria vaikutuksia. Konkurssien kerrannaisvaikutus näkyy alihankintaketjuissa, joihin kuuluu esimerkiksi sähkö-, lvi- ja maanrakennusyrityksiä.
Jos työmaita ei tule, voi lomautuksia tai irtisanomisia tulla myös alempana ketjussa.
”Kerrannaisvaikutukset jakautuvat alueelle laajasti. En osaa edes arvioida, miten syvät vaikutukset voivat olla. Alan alihankintaverkostot ovat mittavat”, Rajala sanoo.
Kunnat hyötyvät merkittävästi yritystoiminnastaan yhteisöverotulojen ja kiinteistöverotulojen kautta. Merkittävät työllistäjät tuovat myös kuntaan työpaikkoja, ja työntekijät hyödyttävät kuntia tuloverotuksen kautta. Näiden verotuottojen varaan kunnat rakentavat talouttaan.
Pyhännän kunnanjohtaja sanoo nyt, että Jukkatalojen kaatumisella on niin suuri vaikutus kunnan talousarviolaadintaan, että investoinnit pyritään minimoimaan kuntatalouden turvaamiseksi.
Limingan kunnanjohtaja Rajala toivoo valtiovallalta toimia suhdanneherkän rakennusalan ahdingon helpottamiseksi. Kunnilla liiemmin ei ole varaa nyt investoida ja vauhdittaa elpymistä.
”Tulevana vuonna kunnilla on heikosti kykyä investoida rakentamiseen, sillä valtionosuudet ovat pienentymässä. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa investointi on vahvasti tarvelähtöistä.”
Rakennusalalla työnantajat että työntekijät ovat toivoneet valtion tukevan nyt ara-tuotantoa. Näin toimittiin myös vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) totesi aiemmin viikolla Ylellä, että elvyttäviä toimenpiteitä alalle ei olisi budjettiriihessä luvassa. Hallitusohjelmassa siirretään asuntopolitiikan painopistettä markkinaehtoisempaan suuntaan. Toisaalta pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti Kauppalehdelle tiistaina, että hallitus aikoo budjettiriihessä puuttua rakennusalan synkkään näkymään.
Rajalan mukaan erityisesti ARA-rakentamisella voitaisiin elvyttää alaa. Hän myös lisää, että kotitalousvähennyksen korotuksella voitaisiin vauhdittaa korjausrakentamista nyt, kun tekijöitä voisi olla paremmin kotitalouksille tarjolla.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
