Yhteismetsien suosio pysyy kasvussa, mutta maakunnalliset erot ovat suuria

Yhteismetsäomistuksen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat jälleen vahvasti viime vuonna, kertoo metsäkeskus.

Metsäkeskuksen mukaan kuluvan vuoden alussa Suomessa oli 568 yhteismetsää. Uusia yhteismetsiä on viime aikoina perustettu noin 35 vuosittain.

Yhteismetsien pinta-ala on noussut noin 800000 hehtaariin. Yhteismetsien sijainnissa ja yhteismetsäomistuksen kehityksessä on nähtävissä suuria maakuntakohtaisia eroja.

Etenkin maan pohjois-osissa on ollut hyvät mahdollisuudet yhteismetsäomistuksen kasvuun. Yli 70 prosenttia yhteismetsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Pinta-alalla mitattuna yhteismetsien kasvu on jatkunut edelleen voimakkaana pohjoisessa. Yhteismetsien suhteellinen pinta-alan kasvu on kuitenkin ollut ylivoimaisesti suurinta Etelä-Savossa.

Myös Pohjois-Savossa yhteismetsien pinta-ala on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samoin Pohjois-Karjalassa yhteismetsien pinta-ala on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi yli 10000 hehtaarilla.

Keski-Suomessa kasvua on tapahtunut yli 9 000 hehtaaria kymmenen vuoden ajanjaksolla. Vaatimattominta yhteismetsien kasvu on ollut Varsinais-Suomessa.

Yhteismetsien osakkaat pääosin tavallisia suomalaisia perheitä. Yhteismetsän tarkoitus on harjoittaa kestävää metsätaloutta osakkaidensa hyväksi. Monelle metsänomistajalle oman metsän liittäminen yhteismetsään on järkevä vaihtoehto.

”Metsänomistajien kannattaa selvittää, olisiko yhteismetsäomistus itselle sopiva omistustapa ja mitä hyötyjä tai haittoja siinä olisi metsänomistusmuotona”, sanoo metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen metsäkeskuksesta.

Uutta on yhteismetsien yhdistyminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäiset yhteismetsien yhdistymiset ovat parhaillaan käynnissä Etelä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Matilaisen mukaan pieniä yhteismetsiä on Suomessa lukumääräisesti paljon, joten vastaavanlaisia yhdistymisiä on odotettavissa myös jatkossa.

Yhdistymisen hyötyjä ovat muun muassa yhteismetsän hallinnon keskittäminen ja operointi entistä suuremmilla pinta-aloilla, jolloin toiminnan kannattavuus paranee.

”Suomeen pitäisi saada syntymään sellaisia yhteismetsiä, jotka ovat valmiita ottamaan osakkaikseen muitakin kuin vanhojen osakkaiden lähisukulaisia. Pinta-alallisesti suuret yhteismetsät ovat haluttuja kumppaneita puukaupan lisäksi muun muassa tuulivoimamarkkinoilla”, muistuttaa asiantuntija Sanna Peltola metsäkeskuksesta.