Metsätaloudesta ei enää ilmesty oikeita kirjoja, koska ne eivät kiinnosta ketään

Metsiin liittyvää kirjallisuutta on tänä vuonna julkaistu olematon määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Ennen varsinkin metsätalouteen liittyvää kirjallisuutta julkaisi Metsälehteäkin julkaiseva Tapio, mutta se lopetti kirjojen kustantamisen viime vuoden vaihteessa.

Jatkossa Tapio aikoo tuottaa lähinnä ammattikirjallisuutta, mutta sitäkin lähinnä ennakkotilausten pohjalta.

Tapion viestintä- ja markkinointijohtajan Elina Antilan mukaan taustalla on painettujen kirjojen ja karttojen kysynnän laskun pitempiaikainen kehitys.

”Painettuja kirjoja ei enää kauheasti osteta”, hän toteaa.

Myös metsäalan klassikkoteosten, kuten Tapion taskukirjan, julkaiseminen ainakaan paperisena on epävarmaa. Niitä voidaan julkaista Antilan mukaan harkitusti ennakkotilausten pohjalta.

Antilan mukaan oppilaitoksissakin suositaan digitaalisia materiaaleja.

”Osassa oppilaitoksista on luovuttu painettujen julkaisujen käytöstä ja tarvetta digitaaliselle materiaalille on, ja niitä voi myös helpommin päivittää, kun niihin tulee muutoksia”, Antila sanoo.

Kirjakauppojen valikoimaa selatessa huomaa, että metsäkirjallisuutta on tarjolla hyvin vähän. Alkuvuonna on ilmestynyt MT:n toimittaja Katja Lammisen kirjoittama teos Metsätalous & luonnon monimuotoisuus, omakustannekirja: Suomalaiset, saamelaiset ja lehtoleinikit sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon julkaisema Suomen käävät, jota myydään 120 euron hintaan.

Sienikirjoja on sentään tarjolla runsaasti, myös tänä vuonna julkaistuja.

Yleisesti tietokirjojen julkaisumäärä ei ole laskenut viime vuosina. Viime vuonna julkaistiin yhteensä 1 333 teosta.

Metsäkirjallisuutta julkaisevat tällä hetkellä satunnaisesti pienkustantamot. Esimerkiksi vuoden vaihteessa aloittanut Karttakauppa, kertoo julkaisevansa jatkossa pienimuotoisesti myös metsäkirjallisuutta Metsätieto-julkaisunimellä.

Tapio-taustaisen yrittäjän Aino Wuolijoen mukaan vaikeasti kannattavassa markkinassa kirjan pitäisi pystyä koskettamaan kaikkia metsässä liikkujia: metsäammattilaisia, metsänomistajia ja opiskelijoita.

”Aika tarkasti joudumme katsomaan, minkälaiseen kirjaan uskotaan riittävän kysyntää. Ainakin tunnistusoppaita kasveista ja kasvupaikoista, sen tapainen esimerkiksi kiinnostaa”, Wuolijoki kertoo.

”Metsätalouteen ja historiikkeihin liittyvä kirjallisuus ei oikein kannata taloudellisesti. Metsätalouden kirjallisuudessa ulkopuolinen rahoitus on vähentynyt merkittävästi, ja esimerkiksi historiikit tarvitsisivat tällaisen taloudellisen tuen.”

Ensimmäisenä vuonnaan Karttakauppa julkaisi painettuna Metsänhoidon maastotaulukot, joka sisältää metsänhoidon suositusten keskeisimmät taulukot sekä tietoa metsänhoidon toimenpiteistä. Suositusten ylläpitoa koordinoi Tapio oy.