Saamelaiskäräjät esittää valtiolle Tenojoen kalastussopimuksen irtisanomista

Saamelaiskäräjät on esittänyt Suomen valtiolle Tenojokea koskevan kalastussopimuksen irtisanomista sekä uuden sopimuksen neuvottelemiseen tähtäävän prosessin aloittamista.

Käräjien mukaan voimassa oleva sopimus rajoittaa saamelaisten perinteisin pyyntitavoin harjoittamaa kalastusta, mikä vahingoittaa kalastusperinteen siirtymistä seuraaville sukupolville.

Lohenpyynti on tärkeä osa Tenon alueen saamelaisten taloutta. Siihen liittyy myös paljon kielellisiä ja kulttuurisia arvoja, käräjät perustelee esityksessään. Kalastuksen väheneminen uhkaa rajoittaa esimerkiksi saamen kielen käyttöä luonnollisessa ympäristössään ja siten köyhdyttää saamen kieltä.

"Saamelaiskäräjät katsoo, että sopimus kalastuksesta Tenon vesistössä on neuvoteltava uudelleen saamelaisten oikeuksien sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamiseksi", käräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoo tiedotteessa.

Saamelaiskäräjien mukaan kalastussopimus myös heikentää alueelta pois muuttaneiden yhteyttä omaan yhteisöön ja kulttuuriin, sillä se rajoittaa heidän oikeuttaan perinteiseen kalastukseen.

Saamelaiskäräjät antoi esityksen asiasta maa- ja metsätalousministeriölle torstaina.

Suomen ja Norjan hyväksymä Tenon kalastussopimus on ollut voimassa vuodesta 2017 lähtien. Saamelaisten ohella sopimusta ovat kritisoineet alueen yrittäjät, matkailijat ja kesäasukkaat.

Saamelaisten kalastusoikeuksia Pohjois-Lapin vesistöissä on käsitelty tänä vuonna myös oikeudessa. Lapin käräjäoikeus tunnusti maaliskuussa oikeuden kalastaa ilman lupaa omassa kotijoessaan viiden saamelaisen perusoikeudeksi.

Oikeus otti kantaa kalastustapauksiin Utsjoessa ja Vetsijoessa. Ne tapahtuivat ilman Metsähallituksen myöntämää kalastuslupaa tai sallitun kalastuskauden ulkopuolella. Korkein oikeus myönsi syyttäjälle tapauksista valitusluvan syyskuussa.