Tutkimusraportti ja parisuhdeopas: Tuhannen kilometrin melontaseikkailu hämmästyttää ja ihastuttaa

Saaristossa asuvan tutkijapariskunnan Panu ja Sanna-Mari Kuntun Kaikki luodon linnut imaisee ensisivuilta mukaan seikkailuun, jota lukiessa on välillä itsekin pidäteltävä hengitystä. Meriveden pärskeet pystyy lähestulkoon aistimaan.

Kuntut toteuttivat pitkäaikaisen haaveensa ja meloivat yli tuhat kilometriä Salosta Utön ja Ahvenanmaan länsipuolen kautta Poriin. Matkalla he laskivat linnut saarista ja luodoilta jäljitellen Pentti Linkolan tutkimusretkeä vuonna 1974.

Kirja on paitsi ansiokas kertomus saaristoluonnon muutoksista myös kertomus intohimosta, päättäväisyydestä ja luottamuksesta.

Tietokirjassa olisi ainesta myös parisuhdekirjaksi. Miten ihmeessä pariskunta selviää yhteisestä urakasta ilman riitoja, kun toisen seurassa on tiiviisti yötä päivää seitsemän viikkoa?

Kunttujen samat arvot jakava kumppanuus ja keskinäinen arvostus sekä toiseen tukeutuminen ovat ihailtavia seikkoja. Koettelemuksia riittää pikkutapaturmista sekä syöksyvirtaukselta suojautumiseen puuttomalla ulkosaariston luodolla että laiduntavilta eläimiltä pakenemiseen.

Luonnonsuojelijana ja toisinajattelijana tunnettu Linkola teki matkan soutuveneellä perheensä kanssa. Silloinen vaimo Aliisa souti ja Pentti kiikaroi, 10- ja 12-vuotiaat tyttäret pitkästyivät ja kastuivat kyydissä. Mielenkiintoista olisi lukea myös Linkolan perheen naisten kokemukset samaiselta tutkimusretkeltä.

Instagram-aikakaudella on tottunut, että kokemuksia kesälomamatkoista raportoidaan reaaliaikaisesti runsain kuvin ja vähäisin sanoin. Siksi tuntuu virkistävältä lukea matkakertomusta ilman kuvia. Myrskyt ja auringonlaskut sekä pienet luotojen untuvikot saa itse kuvitella – tai lähteä omin silmin katsomaan.

Teksti on miellyttävää, jopa runollista. Kertojat puhuvat molemmista kolmannessa persoonassa, mikä aluksi tuntuu oudolta. Väliin olisin kaivannut esimerkiksi päiväkirjamerkinnöin selkeyttä kumman ajatuksista on kyse ja mitä juuri hän siinä tilanteessa tunsi. Toisaalta yhteinen kirjoitusprosessi todistaa saumatonta yhteistyötä, joka jatkui vielä matkan jälkeenkin.

Aivan kuten Kuntut ahmivat kilometrejä merellä, lukija ahmii sivuja. Linnuston muutoksen ohella kirjassa on paljon kiintoisaa tietoa esimerkiksi maankohoamisesta, sääilmiöistä, melontavarusteista, ravitsemuksesta, varautumisesta ja palautumisesta.

Kirjan luettua ei voi olla pohtimatta suomalaista mökkikulttuuria lieveilmiöineen ja ihmistä meriekosysteemin hämmentäjänä.