”Menekinedistämismaksu on yksi keino varmistaa oman elinkeinon toimintaedellytykset”, sanoo Martta Fredrikson

Millä mielellä otit vastaan Euroopan parlamentin päätöksen siitä, että kaikkea harvennuspuuta ja hakkuutähteitä ei enää laskettaisi mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen?

Euroopan unionista tulee paljon metsien käyttöön liittyvää sääntelyä. On paljon tehtävää, jotta EU:ssa ymmärrettäisiin paremmin pohjoismaista metsien käyttöä. Metsistämme löytyy paljon mahdollisuuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa.

Onko EU:n ajamissa ilmasto­tavoitteissa hyviä puolia Suomen metsätalouden ja -teollisuuden kannalta?

On ylipäätään hyvä tavoite pyrkiä eroon fossiilitaloudesta. Fossiilipohjaisista tuotteista luopuminen luo paljon uutta tilaa puun käytölle esimerkiksi puurakentamisessa ja monissa kuluttajatuotteissa.

Mihin tarvitaan Suomen Metsäsäätiötä?

Säätiöillä yleisesti ottaen on yhteiskunnassa iso rooli mahdollistajina. Metsäsäätiön apurahat mahdollistavat monenlaista pitkäjänteistä toimintaa, jonka vaikuttavuus ei välttämättä ole heti mitattavissa. Nykyisessä toimintaympäristössä korostuu Metsäsäätiön rooli alaa yhdistävänä toimijana. Metsäalalla tarvitaan päivänpolttavien aiheiden yläpuolella tapahtuvaa kehittämistyötä.

Millaisia asioita Metsäsäätiö painottaa toiminnassaan?

Rahoitamme erityisesti koululaisiin, päättäjiin ja vaikuttajiin suuntautuvaa viestintää, joka laajasti ottaen on metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista. Tavoitteenamme on myös puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen tukeminen. Viime vuonna jaoimme yhteensä 1,6 miljoonaa euroa apurahoja.

Järjestämme silloin tällöin myös alueellisia keräyksiä. Esimerkiksi nyt Saimaan alueen maakunnissa on menossa keräys, jolla tuetaan Suomen Metsämuseo Luston puukorjausrakentamista.

Miksi metsänomistajan kannattaisi luovuttaa osa puukauppatulostaan Metsäsäätiölle vapaaehtoisen menekinedistämismaksun muodossa?

Pienellä teolla voi olla iso vaikutus ja merkitys, kun sen kohdentaa oikein. Kun osallistuu yhteiseen pottiin, saa aikaan paljon enemmän kuin yksittäisellä lahjoituksella. Tämä on yksi keino varmistaa oman elinkeinon toimintaedellytykset jatkossakin.

Kun metsänomistaja rastittaa puukauppasopimuksessa kohdan, jossa hän kertoo haluavansa maksaa pystykaupoistaan 0,2 prosentin osuuden Metsäsäätiölle, puuta ostava taho sitoutuu maksamaan Metsäsäätiölle saman summan. Hankintakaupoissa menekinedistämismaksu on 0,1 prosenttia puukauppasummasta.

Kuinka suuri osa metsän­omistajista maksaa tuon maksun puukaupan yhteydessä?

Viime vuonna noin joka kolmannesta puukaupasta maksettiin menekinedistämismaksu. Osuus nousi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Menekinedistämismaksuista on kertynyt vuosittain noin 1,8–1,9 miljoonaa euroa. Vapaaehtoinen menekinedistämismaksu on Suomen Metsäsäätiön pääasiallinen rahoituslähde.

Teemme kovasti töitä sen eteen, että Metsäsäätiö ja säätiön rahoittamat projektit tunnettaisiin paremmin ja että mahdollisimman moni haluaisi lahjoittaa pienen osan puukauppasummasta säätiölle.

Millaisilla tavoilla viette metsätietoutta koululaisille?

Lapsille ja nuorille suunnattava viestintä ja toiminta muodostaa lähes 30 prosenttia jaetuista apurahoista. Tuemme esimerkiksi vuosittaisen Metsävisan järjestämistä. Viime keväänä Metsävisaan osallistui 20 000 yläkoululaista.

Rahoitamme myös 4H-järjestön metsäretkiä ja kuudesluokkalaisille suunnattua Yrityskylä-toimintaa. Lisäksi myönnämme kouluille kuljetusapurahoja metsäaiheisten retkien järjestämiseen. Hyvä esimerkki rahoitettavasta tapahtumasta on pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikko. Kuljetusapurahaa myönnettiin tänä vuonna yläkouluille myös FinnMetko-messuille osallistumiseen.

Millaisille tutkimushankkeille myönnätte apurahoja ja ketkä niitä hakevat?

Tutkimuspuolen rahoituskohteena meillä on erityisesti metsäalan sosiaalinen ja taloudellinen tutkimus. Useimmiten rahaa haetaan johonkin isompaan tutkimushankkeeseen, jossa on mukana useita tutkijoita. Joskus myös yksittäiset tutkijat hakevat ja saavat meiltä apurahan.

Esimerkiksi laaja, suomalaista metsänomistusta selvittänyt Metsänomistaja 2020 -tutkimus toteutettiin osittain meidän rahoituksellamme. Tuemme ja painotamme sitä, että tutkimusten tuloksista viestitään tehokkaasti.

Rahoitamme tällä hetkellä kahta professuuria. Toinen on Helsingin yliopiston metsäteknologian professuuri ja toinen Vaasan yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan professuuri. Toivomme tietysti, että professuureista tulisi lahjoitusrahoituksen jälkeen yliopiston omalla rahoituksella toimivia.

Millaista palautetta saitte EU-päättäjille suunnatusta Päättäjien Metsäakatemiasta?

Olemme tosiaan rahoittaneet Suomen Metsäyhdistyksen toteuttamaa EU-päättäjien Metsäakatemiaa. Akatemiaa on pilotoitu EU-päättäjille nyt kaksi kertaa. Ensimmäinen akatemia järjestettiin Suomessa ja toinen viime kesänä Ruotsissa. 35 osanottajan joukossa on ollut edustajia EU-jäsenmaista, Euroopan parlamentin ja komission pääosastoilta, tutkimuspuolelta ja järjestöistä. Akatemia on sisältänyt luentoja sekä vierailuja metsiin ja tuotantolaitoksille.

Saimme akatemiasta hyvää palautetta. Osallistujat pitivät sen antia hyödyllisenä, ja heistä oli tärkeää päästä vaihtamaan näkemyksiä ja lisäämään ymmärrystä metsäasioista.

Mikä on parasta työssäsi?

Tykkään Metsäsäätiön toimintakentän laajuudesta ja siitä, että säätiö toimii koko metsäalan puolesta. Pääsen näkemään metsäalaa laajasti ja tekemään yhteistyötä yli toimialarajojen. Suomessa on osattu hoitaa ja käyttää metsiä fiksusti, ja samaa linjaa haluan edistää jatkossakin.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä?

Pari viikkoa sitten olin Kirkkonummella kiertämässä luontopolkua erään koulutuspäivän yhteydessä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2022.