Ghanaan perustetulta tehtaalta vanerit matkaavat muihin Länsi-Afrikan maihin ja tulevaisuudessa kenties myös Eurooppaan. Kuva: Finnfund
Kestävä metsätalous edistyy Afrikassa vauhdilla ‒ ”Kysyntä tuotteille on paljon kovempi kuin pystytään tuottamaan”
Ghanassa valmistettu vaneri voi helpottaa venäläisen koivuvanerin tuonnin loppumisen aiheuttamaa painetta.Tilaajalle
Monessa Itä-Afrikassa toimivassa yhtiössä ollaan jo siirymässä puiden istuttamisvaiheesta tuotannon muuhun kehittämiseen. Kuva: KVTCSuomalainen sijoitusyhtiö Finnfund hyödyntää suomalaista metsäosaamista tropiikin maiden kestävän metsätalouden kehittämisessä. Hankkeet edistävät metsien suojelua, metsätaloutta ja paikallisen työllisyyttä.
Finnfund on hankkeissa mukana jo varhaisesta vaiheesta alkaen. Yhtiön rahoituspäällikkö ja Finnfundin metsä- ja maataloussijoituksista vastaava Ilkka Norjamäki kertoo, että osa hankkeista on jo varsin tuottavia.
”Esimerkiksi Tansanian tiikkihanke, joka on ollut kassavirtapositiivinen viisi vuotta ja aika stabiili bisnes siellä”, Norjamäki kertoo. Tiikki on Myanmarissa Kaakkois-Aasiassa luonnonvaraisena kasvava puu, jota viljellään trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla eri mantereilla.
Esimerkiksi Itä-Afrikassa Finnfund on investoinut kolmeen metsäyhtiöön, jotka ovat istuttaneet jo yhteensä 60 000 hehtaaria puuta. Norjamäen mukaan monessa yhtiössä ollaan siirtymässä istuttamisvaiheesta tuotannon muuhun kehittämiseen.
”Nyt siellä tehdään teollistamista, sillä on puut ja markkinat, ja nyt myös teollinen infrastruktuuri on kehittymässä.”
Metsäteollisuus on kehittynyt voimakkaasti ja kysyntää vastuullisesti tuotetulle puutavaralle riittää. Ghanaan perustettiin vaneritehdas, jossa valmistettuja ensimmäisiä vanereita tulee nyt ulos. Niitä myydään Ghanan lisäksi esimerkiksi Togoon ja Guineaan sekä mahdollisesti pian myös Eurooppaan.
”Venäjältä loppui koivuvanerin tuonti ja Eurooppaan tulee paha pula vanerista, joten kysyntä tuotteille on paljon kovempi kuin pystytään tuottamaan. Markkinatilanne on mitä mainioin, hinnat ovat korkealla ja kysyntää on”, Norjamäki kertoo.
Yksi Finnfundin rahoittamista yhtiöistä avasi Etelä-Afrikan naapurimaahan Mosambikiin maan ensimmäisen viilutehtaan viime syksynä. Lisäksi Finnfundin rahoittamia sahoja on useissa maissa. Sähköpylväiden kyllästämöitäkin löytyy muutamasta maasta.
”Sähköpylväs on paikallisilla markkinoilla kannattava, alkuvaiheen tuote”, Norjamäki sanoo. Sähköpylväitä on helppo tuottaa ja niistä saa hyvän katteen. Tyypillisesti pylväitä on tuotu Afrikan markkinoille Chilestä, Etelä-Afrikasta ja jopa Suomesta, mutta nyt niitä tuotetaan paikallisesti.
Suomessa sähkölinjat kaivetaan nykyään maan alle, mutta Afrikan maissa sähköistämisessä hyödynnetään puupylväitä.
Finnfundin rahoittamilla tiikkiviljelmillä noudatetaan kestävän metsänhoidon periaatteita ja metsät on sertifioitu. Kuva: KVTCPelkästään metsätaloudesta ja plantaasimetsien perustamisesta Finnfundin sijotuksissa ei ole kyse. Plantaaseja on noin 145 000 hehtaaria ja niitä perustetaan vain alueille, joista luonnonmetsät ovat kadonneet. Suojelualueita puolestaan on noin 100 000 hehtaaria.
Suojelualueillä pyrkimyksenä on ennallistaa metsää, poistaa vieraslajeja ja edistää vapaaehtoista päästökauppaa.
”Erityisesti suojelualueiden ennallistaminen on monesti aika hidasta ja kallista. Siihen koitetaan kehitellä innovatiivisia hankkeita, joilla sitä saa nopeutettua. Esimerkiksi vapaaehtoisella hiilikaupalla voidaan rahoittaa ennallistamista ja parantaa alueiden monimuotoisuutta”, Norjamäki kertoo.
Plantaasien ja suojelun lisäksi käynnissä on yksi peltometsäviljelyhanke Keski-Amerikassa. Peltometsäviljely tarkoittaa, että puiden kanssa samalla alueella kasvaa viljelykasveja. Finnfundin rahoittaman yrityksen kasvattaman tiikin varjossa kasvaa kansainvälisen vastuullisuussertifikaatin saanutta kaakaota, jota myydään Eurooppaan suklaan valmistukseen. Myös metsäyhtiöiltä odotetaan kansainvälisen vastuullisuussertifioinnin mukaista toimintaa.
Finnfundin rahoittamat hankkeet työllistävät tuhansia ihmisiä tuotantoketjun eri vaiheissa. Kuva: Miro Forestry”Paikalliset ovat paljon mukana hankkeissa. Suorat sijoitukset työllistävät 6 000 henkilöä.” Norjamäen arvion mukaan noin yksi prosentti työntekijöistä on muita kuin paikallisia.
Töitä löytyy monenlaisille tekijöille: hankkeet työllistävät esimerkiksi pienviljelijöitä ja yliopistokoulutuksen saaneita tietotyöläisiä. Lisäksi yritykset tarjoavat usein koulutusta ja neuvontaa metsänkasvatukseen tai vaikkapa uusiin viljelymenetelmiin liittyen.
Finnfundilla on sijotuksia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Rahallisesti suurin määrä hankkeita on Itä-Afrikassa Mosambikissa, Tansaniassa ja Ugandassa sekä Länsi-Afrikassa Ghanassa ja Sierra Leonessa.
Yhtiö avaa uuden toimipisteen Kenian pääkaupunkiin Nairobiin tulevana kesänä. Se on ensimmäinen ulkomaille avautuva toimipiste, mikä kertoo paljon Afrikan maiden potentiaalista metsätaloudessa.
Ilkka Norjamäki vierailee usein Finnfundin sijoituskohteilla. Kuva on Tansaniasta. Kuva: Mikko KuuskoskiMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
