Euroopan metsänomistajien ylin edunvalvoja: "Jos metsänomistaja ei suojele metsiensä monimuotoisuutta, hän ampuu omaan jalkaansa"
EU:n komission käsitystä metsien hyödyntämisestä pidetään yleisesti vaarallisen yksipuolisena. Burgundin viinirinteiltä kotoisin oleva Euroopan metsänomistajien etujärjestön ranskalainen pääsihteeri Fanny-Pomme Langue yrittää oikaista kallistumaa.Tilaajalle
Brysselin EU-korttelit ovat Euroopan metsänomistajien ylimmän edunvalvojan, ranskalaisen Fanny-Pomme Languen arkimaisemaa. Vapaa-ajalla hän on intohimoinen liikkuja ja ulkoilija.”Metsät ovat nyt poliittisella agendalla paljon korkeammalla kuin vielä muutama vuosi sitten”, Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pääsihteeri analysoi oman edunvalvontatyönsä ajankohtaisia haasteita.
CEPF:n jäsenet ovat EU-maiden kansallisia metsänomistajajärjestöjä. Fanny-Pomme Languen tehtävänä on muodostaa yhteinen näkemys erilaisista kansallisista intresseistä ja viedä sitä eteenpäin Brysselissä.
”Kansalaiset odottavat kaikkialla nopeita toimia ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Päätöksentekijöihin kohdistuu kova paine. Silloin unohtuu helposti, miten hidasta muutos metsissä on”, Langue alleviivaa CEPF:n Brysselin toimiston puisen neuvottelupöydän päässä.
Ikkunasta näkyy Euroopan parlamentin rakennus Luxemburgin aukion toisella puolella. Erityisesti nykyisessä EU:n komissiossa mutta myös parlamentissa ympäristön- ja ilmastonsuojelu menee kaiken edelle.
Langue korostaa, että vihreän siirtymän vauhdittaminen on sinänsä perusteltu tavoite. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin moittii, miten yksipuolisesti EU:n instituutioissa tarkastellaan kestävää metsänhoitoa.
”Jos metsänomistaja ei suojele metsiensä monimuotoisuutta, hän ampuu omaan jalkaansa”, CEPF:n pääsihteeri muistuttaa.
”Kestävällä metsänhoidolla on ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys. Nyt mennään vain yhteen suuntaan. Taloudellinen ja sosiaalinen puoli unohdetaan”, Langue jatkaa ja toruu sitä, että komission esityksistä puuttuu ymmärrys metsänhoidon ruohonjuuritason realiteeteista.
Langue tunnetaan ja tunnustetaan Brysselissä taitavana ja päättäväisenä metsänomistajien etujen ajajana, vaikka hänellä ei ole henkilökohtaista linkkiä metsiin.
Metsälobbarin ammatillinen kiinnostus kohdistui nuorena enemmän maatalouteen ja maaseudun asioihin. Ne hän kokee edelleen läheisiksi.
”Olen ranskalainen”, Langue hymähtää
Hän vietti varhaisen lapsuutensa Burgundin Côte Chalonnaise -viinialueella kuuluisassa Mercureyn viinikylässä, missä enologi-isä toimi viinitilan johtajana.
Kuusivuotiaasta aina täysi-ikäiseksi Langue asui samalla alueella, mutta suuremmassa Chalon-sur-Saônen kaupungissa
”Sieltä lähdin Lyoniin, Pariisiin ja Belgiaan opiskelemaan. EU-politiikka ja maatalouteen sekä ruokaan liittyvä EU-lainsäädäntö kiinnostivat. Isäni ammatin ja taustani vuoksi koen silti edelleen, että minulla on henkilökohtainen kytkentä maatalouteen, maaseutuun ja erityisesti viininviljelyyn”, Langue pohtii.
”Vuodesta 2006 lähtien olen kuitenkin ollut tavalla tai toisella kiinni metsäasioissa”, hän jatkaa.
CEPF nojaa Fanny-Pomme Languen mukaan jäsenjärjestöjensä metsänhoito-osaamiseen.
”Jäsenistöllä on vahva yhteinen ymmärrys metsien taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä merkityksestä. Tietysti on myös suuria kansallisia eroja, mutta ne ovat toisaalta meidän vahvuutemme. Niiden avulla voimme osoittaa täällä Brysselissä, ettei ole olemassa yhtä eurooppalaista metsänhoitoa, johon voidaan soveltaa yhtä yhtenäistä sääntelyä”, hän lisää.
Languen mukaan komission viimeaikaisissa lukuisissa metsätaloutta ja metsien hoitoa koskevissa esityksissä on runsaasti konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ilmastonsuojelua sekä luonnon monimuotoisuutta painotetaan hyvin yksipuolisesti.
Hän mainitsee erityisesti taksonomian eli EU:n kestävän rahoituksen ohjausjärjestelmän, jolla halutaan kanavoida yksityisiä pääomia EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistäviin kohteisiin.
Metsiin liittyvät taksonomian ilmastokriteerit hyväksyttiin joulukuun alussa. Niitä arvosteltiin, koska niiden katsotaan tuovan metsänomistajille turhaa sääntelyä ja velvoitteita ilman, että pääomia ohjautuu tärkeisiin investointeihin.
Ympäristökriteerejä metsänomistajat pitävät vielä kriittisempinä, koska ne ovat liian yksityiskohtaisia ja niillä rajataan suoraan metsien käyttöä.
”Komissio on nyt varannut lisäaikaa konsultaatioille ja luvannut tuoda valmisteluun lisää tieteellistä asiantuntemusta. On kuitenkin vaikea sanoa, minkälaista asiantuntemusta tähän tuodaan ja miten se vaikuttaa lopputulokseen”, Langue huomauttaa.
Nykyistä komissiota syytetään sekä jäsenmaissa että Brysselin edunvalvontapiireissä siitä, että se kuuntelee kaikessa herkällä korvalla ympäristöjärjestöjä ja sivuuttaa liian usein elinkeinoelämää lähellä olevat asiantuntijat. Komissio pyrkii lisäksi keskittämään päätösvaltaa Brysseliin.
CEPF:n pääsihteerin mielestä parlamentissa tilanne on hivenen tasapainoisempi.
”Mutta kyllä sielläkin ymmärrys metsänhoidon ruohonjuuritason realiteeteista on aika lailla puolet ja puolet. Sekä komissiossa että parlamentissa niskan päällä ovat ne, joiden mielestä Euroopan metsät eivät ole hyvässä kunnossa ja nimenomaan EU:n pitää korjata asia”, hän sanoo.
Eurooppalaisia metsänomistajia kismittää myös se, että ympäristövaatimusten vuoksi yhä suurempaa osaa metsistä ei jatkossa saisi enää hyödyntää lainkaan. Fanny-Pomme Langue sanoo olevansa huolissaan metsää omistavien ja metsästä elävien ihmisten motivaatiosta, jos nykymeno jatkuu.
Kun haastattelua tehtiin, Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vasta pelättiin. Nyt julma sota keskellä Eurooppaa on totisinta totta ja se horjuttaa uskoa tulevaisuuteen kaikilla sektoreilla.
”Me ilmaisemme tietysti ennen muuta kaiken tukemme ukrainalaisille, miehille, naisille ja lapsille”, kolmen lapsen äiti viestittää Brysselistä.
”Analysoimme parhaillaan sodan vaikutuksia, mutta kyllä EU:n tulisi sovittaa vihreään siirtymään liittyviä metsänhoitoa koskevia esityksiä uuteen tilanteeseen”, Langue jatkaa.
Burgundin viinirinteiltä eurooppalaisten metsänomistajien esitaistelijaksi tullut ranskalainen ei sitä suoraan sano, mutta ”sovittaminen uuteen tilanteeseen” tarkoittaa vääjäämättä, että vaikka metsäasiat pysyvät korkealla EU-poliitikkojen agendalla, ilmasto- ja ympäristötekijöitä ei enää voida painottaa yhtä yksipuolisesti kuin tähän asti.
Sitä sekä toivotaan että pelätään niin Brysselissä kuin jäsenmaissakin.
Lue myös:
Kuka?
- Fanny Pomme-Langue on syntynyt vuonna 1980 Ranskan Dijonissa, viettänyt lapsuutensa Burgundin viinialueille ja asuu nykyisin Brysselissä.
- Koulutus: Kaksi ylempää korkeakoulututkintoa, toinen EU-politiikassa ja toinen EU:n maatalous- lainsäädännöstä.
- Työ: Euroopan kansallisten metsänomistajajärjestöjen keskusliiton pääsihteeri vuodesta 2018, sitä ennen eri tehtävissä bioenergiasektorin etujärjestö Bioenergy Europessa, EU:n komissiossa sekä Ranskan metsäosuuskuntien liitossa.
- Harrastukset: Juoksee vähintään kaksi kertaa viikossa ja osallistuu säännöllisesti puolimaratoneille. Pyöräilee perheen kanssa, vaeltaa ja tapaa ystäviä. "Olen erittäin sosiaalinen eläin", Langue sanoo.
- Perhe: Aviopuoliso ja kolme lasta, 7-vuotias tytär sekä 3,5-vuotiaat kaksoset (tyttö ja poika)
”Kestävällä metsänhoidolla on ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys."
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
