Majava tunnetaan taitavana rakentajana, jonka pesät voivat olla isoja ja aiheuttaa tulvatuhoja. Kuva: Lari Lievonen
Kanadanmajavan leviämiselle halutaan pistää stoppi puskurivyöhykkeiden avulla
Suomen Riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston laatiman majavakantojen hoito- ja hallintasuunnitelman tavoitteena on vahvistaa euroopanmajavien elinoloja ja pyrkiä hallitsemaan kanadanmajavan kantojen leviämistä.
Haapa on majavien herkkua. Kuva: Sirpa JyskeSuomessa esiintyy kahta majavalajia. Euroopanmajava on alkuperäistä laji ja kanadanmajava taas Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji. Metsästyslainsäädännössä vieraslajin nimi on kanadanmajava, mutta sitä kutsutaan myös amerikanmajavaksi.
Suomen nykyinen euroopanmajavakanta arvioidaan silmälläpidettäväksi, kun taas kanadanmajava on alkuperäistä lajia runsaampi vieraslaji. Suomeen kanadanmajavia tuotiin 1930-luvulla sekä Amerikasta että Norjasta. Tuolloin ei ollut vielä tiedossa se, että Pohjois-Amerikassa elävä serkku on eri lajia kuin euroopanmajava. Ulkoisesti lajeissa ei ole suurta eroa.
Majavakantojen hoidossa ja hallinnassa tähdätään suunnitelman mukaan siihen, että euroopanmajava vähitellen korvaisi aikanaan kanadanmajavan.
Kanadanmajavia on tällä hetkellä eniten Etelä-Savossa ja Kainuussa sekä melko runsaasti myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Lajia tavataan myös muualla itäisessä ja keskisessä Suomessa. Lapissa sen levinneisyys on laikuittainen.
Euroopanmajavia tiedetään olevan nykyään vain Länsi- ja Lounais-Suomessa, jossa kanadanmajavia ei vielä ole. Kannan suuruudeksi arvioidaan noin 2 500–3 000 yksilöä.
Eri majavalajien esiintymisalueet ovat alkaneet lähentyä toisiaan, koska kanadanmajava levittäytyy vähitellen kohti euroopanmajavan alueita. Majavalajien levinneisyyttä selvitetään majavien syönnöksiltä kerätyistä lastuista tehtyjen DNA-analyysien avulla.
Hoitosuunnitelmassa kanadanmajavat esitetään poistettavaksi Länsi-Lapista ja mahdollisuuksien mukaan muualtakin Lapista. Lounaisen Suomen euroopanmajava-alueiden ympärille ehdotetaan luotavaksi puskurivyöhykettä, jonka tarkoitus on auttaa euroopanmajavaa leviämään luontaisesti.
Molemmat majavalajit ovat tärkeitä elinympäristönsä monimuotoisuuden lisääjiä. Toisaalta majavien aiheuttamat tuhot ovat tyypillisesti metsätalouteen kohdistuvia. Majava pystyy kaatamaan järeitäkin haapoja ja koivuja. Lisäksi majavien rakentamat padot voivat nostaa veden pintaa aiheuttaen tulvia.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
