Video: Toni Närkä ampui kauden toisen kettunsa – "Mukavasti on mennyt tämä kettukausi"

Pääsimme seuraamaan mukavaa kettujahtia Humppilan seudulla.

Metsästysporukka kerääntyy ennen aamun sarastusta etsimään ketun jälkiä. Kettukanta on alueella tiheä haitaksi asti. Ja luntakin on juuri sopivasti satanut niin, että viimeöisten retkien pitäisi olla siitä mukavasti luettavissa.

Kauaa ei tarvitse etsiä, kun repolaisen työn jälkiä jo näkyy. Ja tuoreita ovat jäljet.

Mikä saa porukan pellon laitaan pakkasaamuna, aamuvarhain?

"Päämotiivi on tässä riistanhoitotyö. Mukavaa touhua tämä on", toteaa Riku Hovila.

Ketun peuhaamisen jälkiä tulkitaan porukalla.

"Kettu on käynyt tuolta hakemassa myyrän tai hiiren ja tullut takaisin tielle. Lähtenyt myyrästämään tuohon pellolle. Näitä jälkiä ei ollut eilen, luntakin on tullut päivällä. Siitä tietää että on yöllinen jälki. Pitäisi olla sen verran hyvä jälki, että saa siitä ketun ylös", miettii Rami Saarinen.

Ketun jäljestä erottaa päkijän ja kynnenjäljet, ja siitä oppii helposti lukemaan, minne päin kettu on mennyt.

"Joskin puuterilumessa on joskus käveltävä jonkin matkaa ennen kuin löytää lukukelpoisen jäljen ja voi olla varma ketun kulkusuunnasta", Saarinen kertoo.

Suojalumeen tassun jälki jättää viestin kulkusuunnasta selkeämpänä.

Seuraavaksi jälkiä saa tutkia varsinainen spesialisti eli suomenajokoira.

Koira laitettiin jäljelle, ja se alkoi heti ”herättelemään” eli haukuskelemaan lupaavasti hajulle. Silloin kuuntelijat tietävät, että pian ajo alkaa. Ja niin se alkoi tälläkin kertaa. Eikä mennyt kauaa, kun kettu tuli passimiehen eteen. Passimies oli osannut mennä kulkupaikalle - siitähän se on kiinni. Ja onnestakin, onhan ketulla aina monta vaihtoehtoa, mistä mennä.

"Ei mennyt montakaan minuuttia, kun se kiikutti mua kohti ja pääsin liipasemaan. Noin 20 metrin päästä pääsin sitä ampumaan. Mukavasti on mennyt tämä kettukausi", Toni Närkä kertoo.

Tämä oli toinen Närkän itse ampuma kettu tälle kaudelle.