MMM:n ja riistakeskuksen edustajilta tiukka ei kansalaisaloitteelle – uhanalaisuusluokituksesta ei saa tulla metsästyksen säätelyn päämenetelmää

Maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämistä metsästyslaissa.

Valiokunnan kuulemisessa asiantuntijoina puhuivat aloitteen allekirjoittaja Petri Lampila, erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM), ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä ja erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.

Kansalaisaloite sai yli 52 000 kannatusilmoitusta. Siinä vaaditaan, että uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi tulisi metsästyslakiin lisätä kohta, joka kuuluu seuraavasti: "Jos 5 pykälässä mainittu laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen, se on säädettävä valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu."

Aloitteen allekirjoittaja Lampila totesi, että nykyinen tilanne, joka sallii uhanalaisten lajien metsästyksen, sotii kestävän käytön periaatteita ja metsästyslakia vastaan.

"Metsästys ei ole uhanalaisuuden pääsyy, se on totta. Mutta mikäli metsästetään nopeasti taantuvaa lintukantaa, metsästys kiihdyttää vähenemistä hallitsemattomasti."

Erityisasiantuntija Pitkänen muistutti, että jo nyt metsästyslaki antaa mahdollisuuden kieltää tai rajoittaa jonkin lajin metsästystä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

"Kansalaisaloitteen esitys automaattisesta metsästyskiellosta uhanalaisuusluokituksen perusteella johtaisi joustamattomiin ratkaisuihin. Uhanalaisuusarviointeja tehdään 10 vuoden välein."

Pitkänen ihmetteli sisäistä ristiriitaa kansalaisaloitteen kirjoitetun sisällön ja sen esittelyn välillä valiokuntakuulemisessa. "Aloitteessa puhutaan velvoittavasta metsästyksen kieltämisestä, jos laji on uhanalainen. Asian esittelyssä annettiin kuitenkin ymmärtää, että näin ei olisikaan."

Ministeriö ei kannata aloitteen hyväksymistä, totesi Pitkänen. "Valtioneuvoston sekä ministeriön toimivaltaa ei pidä siirtää demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle, eli asiantuntijatulkintoihin perustuville uhanalaisuusluokituksille."

Ympäristöneuvos Hyvärinen totesi omassa puheenvuorossaan, että vesilintukantoihin on tarpeen kiinnittää erityishuomiota niiden huonojen ja heikkenevien kantojen takia.

Mutta hän myös muistutti, että MMM:llä on jo nykylainsäädännön puitteissa mahdollisuus tehdä tarvittavia rajoituksia ja säädellä metsästyspainetta sekä huomioida uhanalaiset lajit.

"Tähän kannattaa kiinnittää huomiota myös siitä näkökulmasta, että voimakkaasti taantuneiden lajien on omiaan heikentämään metsästysharrastuksen yleistä hyväksyttävyyttä."

Riistakeskuksen Svensberg oli napakka kommenteissaan ja kritisoidessaan kansalaisaloitteen sisältöä sekä vaikutuksia suorasukaisesti. Hän totesi, että aloitteen toteutuminen veisi rauhoitukseen heti 18 lintulajia ja 6 nisäkäslajia. Lajien joukkoon päätyisivät muun muassa teeri, riekko, pyy, peltopyy, harmaa- ja merilokki.

"isoin pommi tähän aloitteeseen liittyen on, että se lopettaisi metsäkanalintujen metsästyksen Suomessa. Teeri on Euroopan unionissa luokiteltu vaarantuneeksi, Suomessa kyseessä on elinvoimainen laji. Olisi suuri riski, että myös metso luokiteltaisiin jossain vaiheessa vaarantuneeksi Suomessa tai Euroopassa. Kuka uskoo, että näiden paikkalintujen rauhoituksella autettaisiin Keski-Euroopan lintujen tilannetta?"

Svensberg puhui ajantasaisen riistatiedon hyödyntämisen puolesta uhanalaisuusarviointien sijaan. "Aloitteen tavoitteena on tehdä uhanalaisuusluokituksesta päämenetelmä metsästyksen säätelylle ja haastaa nykyinen riistatieto metsästyksen säätelyn perustana."

Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) kiinnitti huomiota aloitteen allekirjoittajan alustuspuheenvuoron ja aloitteen sisällön väliseen ristiriitaan. Hän muistutti, että valiokunta ei enää tee teknisiä korjauksia aloitteen sisältöön, vaan pohtii sitä sellaisenaan.

Viime perjantaina järjestetyn valiokuntakäsittelyn jälkeen maa- ja metsätalousvaliokunta voi jatkaa asian käsittelyä ja laatia siitä mietinnön täysistuntokäsittelyä varten. Valiokunta voi päätyä myös siihen, että kansalaisaloite ei saa valiokunnan tukea ja että sen enemmästä käsittelystä luovutaan.

Lue lisää:

Kansalaisaloitteen tavoitteena metsästyskielto uhanalaisille lajeille – kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeet kieltävät automaattiset kiellot

Kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästämisen kieltämisestä etenee eduskuntaan