Vesilinnuilla lintuinfluenssa ei välttämättä aiheuta silminhavaittavia oireita − jos oireita esiintyy, nämä ovat tyypillisimmät

Ruokavirasto muistuttaa, että jos alueelta on löytynyt useita kuolleita lintuja tai löytyy lintuja, joilla on vakavaan sairauteen viittaavia oireita, ei vesilintujen metsästys alueella ole tuolloin suositeltavaa. Mikäli tarkempia ohjeita ei tule, tulee metsästäjän arvioida tautiriski omalla paikallaan.

Lintuinfluenssaepidemian painopiste on kesällä 2023 ollut lokeilla, erityisesti naurulokilla, mutta myös harmaalokeilla on todettu tartuntoja. Riistalinnuista lintuinfluenssan kannalta merkittävimmän ryhmän muodostavat sorsien heimoon kuuluvat koko- ja puolisukeltajat, haahkat, sotkat, koskelot sekä hanhet. Tänä vuonna H5N1-tartuntoja on havaittu riistalinnuista toistaiseksi vain haahkoilla ja kanadanhanhella.

Ruokaviraston mukaan kaikki lintuinfluenssavirusta kantavat vesilinnut välttämättä oireile näkyvästi eikä oireiden perusteella tautia ei voi todeta. Oireet linnuilla vaihtelevat viruksen patogeenisuuden, lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan.

"Vesilinnuilla virus saattaa olla aiheuttamatta mitään oireita, jolloin ne levittävät tautia kauas lähtöpaikalta. Kyyhkysillä tautiin arvioidaan puolestaan olevan matala immuunivaste, eivätkä ne levitä virusta yhtä tehokkaasti", kertoi Eläinten Terveys ETT:n ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz aiemmin keväällä.

Linnuilla tyypillisiä oireita ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus ja pään alueen turvotus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa esiintyy keskushermosto-oireita, kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla kuitenkin erittäin nopeaa, jolloin ei linnulla välttämättä ehdi olla mitään oireita ennen linnun menehtymistä.

Taudin itämisaika linnuilla vaihtelee muutamasta tunnista kahteen viikkoon, mutta on yleensä noin 3–5 vuorokautta.

Lopullinen diagnoosi vaatii viruksen osoittamisen eläimen eritteistä tai kudoksista ja sen taudinaiheuttamiskyvyn määrittämisen. Lintujen verestä voidaan tutkia vasta-aineita eli sitä, onko kyseinen eläin kohdannut taudinaiheuttajan aiemmin ja puolustautunut sitä vastaan.

Suomen riistakeskus muistuttaa, että lintuinfluenssaepidemia ja sen myötä viranomaisten määräykset ja suositukset voivat muuttua nopeasti.

Erityisesti vesilinnustajia, pienpetopyytäjiä ja metsästyskoiria kouluttavia kehotetaan seuraamaan uutisointia aiheesta, toimimaan vastuullisesti ja huomioimaan viranomaisten suositukset toiminnassaan.