Metsänomistajalle korvaus muustakin kuin puusta

Metsänomistajat tunnistavat runsaasti erilaisia metsän tuottamia hyötyjä, vaikka ekosysteemipalvelu käsitteenä onkin monille vieras.

Metsän antimista ilmeisin ja metsänomistajan kannalta ylivoimaisesti tärkeimmäksi koettu on puuntuotanto, selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksesta.

Tärkeimpien joukkoon lukeutuvat myös marjastus ja sienestys sekä virkistys ja ulkoilu.

Monia metsän hyötyjä ei ole toistaiseksi kaupallistettu suomalaisissa yksityismetsissä, mutta kiinnostusta siihen olisi.

Tutkimuksen mukaan joka toinen metsänomistaja haluaisi hyödyntää metsiään taloudellisesti tuottamalla muutakin kuin puuta.

”Eniten metsänomistajat haaveilevat hiilensidontapalveluiden myynnistä. Myös luonto- ja maisema-arvokauppa sekä metsän vuokraaminen matkailukäyttöön kiinnostavat”, kertoo hankkeen päätutkija, metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö PTT:n tiedotteessa.

Keskimääräistä innostuneempia näistä ovat korkeasti koulutetut, palkansaajat sekä itsenäiset yrittäjät.

Metsän vuokraaminen puuntuotantoa varten kiinnostaa vain muutamaa prosenttia vastaajista.

”Hyötyjen tuotteistaminen loisi mahdollisuuksia metsänomistajalle saada tuloja muustakin kuin puuntuotannosta”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.), joka puhui tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.

Koskinen korostaa, että metsän annin hyödyntäminen ja säilyttäminen ovat yhtä tärkeitä näkökulmia.

Toistaiseksi ekosysteemipalveluita ei juuri ole kaupallistettu vastaajien metsissä. Tyypillisin esimerkki on metsästysmaiden tarjoaminen ulkopuolisille.

Lisäksi jonkin verran on järjestetty urheilu- ja ulkoilutapahtumia sekä luontomatkailua.

Korvausta järjestetystä toiminnasta on saanut vain harva metsänomistaja. Useimmiten korvaus on metsästysseuroilta saatua lihaa. Joskus on maksettu pieni nimellinen rahakorvaus.

Puumarkkinoiden kehittäminen on vastaajien mielestä käyttökelpoisin keino edistää metsän hyödyntämistä.

He kokevat myös, että maanomistajat ja kunnat voisivat tehdä keskenään yhteistyötä palveluiden tarjonnassa. Konkreettinen esimerkki on verkkosivu, jossa esitellään paikallisten yrittäjien toimintaa sekä palveluita ja tuotteita.

Ekosysteemipalveluiden tuotantoa edistäisi myös metsäsuunnittelu, joka ottaa erityisesti metsästyksen tai virkistyskäytön huomioon.

Muun muassa maisemapalvelut edellyttävät laajoja yhtenäisiä alueita, jolloin tarvitaan metsänomistajien yhteistyötä. Runsas puolet vastaajista suhtautuu suopeasti yhteistyöhön.

Edellytyksenä on kuitenkin vapaaehtoisuus ja oman päätäntävallan säilyminen sekä häiriötön puuntuotanto.

PTT selvitti yksityismetsänomistajien kiinnostusta ekosysteemipalveluiden tuotantoon yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

Tutkimusta varten 1 300 metsänomistajalle ympäri Suomen lähetettiin kesällä 2012 kyselylomake. Hyväksyttyjä vastauksia tuli noin 360.

SUVI NIEMI

Tutkimusraportti on osoitteessa www.ptt.fi

Avaa artikkelin PDF