Myyrävaroitus! Metsänomistajien kannattaa harkita vakuutusta taimituhojen varalta

Myyrien määrä on kannanvaihtelun huippuvaiheessa eteläisen Suomen itäosissa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Kannat ovat runsastuneet muuallakin Oulun eteläpuoleisessa Suomessa. Lapissa ja Koillismaalla pikkujyrsijöitä esiintyy niukasti.

”Myyrien kannanvaihteluissa on ollut pitkästä aikaa havaittavissa laaja-alaista säännöllisyyttä myös eteläisessä Suomessa. Erityisesti metsämyyrien kannat ovat nousseet merkittävästi kesän aikana, paikoin jopa ennätykselliselle tasolle. Myös peltomyyriä tavattiin Luken seurantapyynneissä enemmän kuin viime vuosina”, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta.

Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat kohtalaisen säännöllisesti kolmen–neljän vuoden välein. Kannan huippuvaihetta seuraa talviravinnon puutteesta alkava romahdus, joka jatkuu seuraavan vuoden yli ja vauhdittuu vielä petojen ansiosta. Kun pikkunisäkkäitä ei riitä ravinnoksi, myös petojen määrä vähenee. Sen jälkeen pikkunisäkkäiden kannat alkavat taas runsastua.

Kannanvaihtelu eli sykli voi ajoittain vaimentua tai kadota kokonaan. Nyt sykli vaikuttaa voimistuvan. Voimakkaan syklin aikaan kannanvaihtelu on maantieteellisesti melko samanaikaista, ja siitä on nyt merkkejä ainakin eteläisemmässä Suomessa.

Myyrien aiheuttamien taimituhojen riski on merkittävä Lapin eteläpuoleisessa Suomessa tulevana talvena. Suurin riski on kaakkoisimmasta Suomesta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Alueella on paljon peltomyyriä.

Metsämyyrien elinalueilla voi syntyä havupuiden latvavaurioita.

Myyrätuhoja voi ehkäistä runkosuojilla, lumen polkemisella taimien ympärillä ja pyytämällä myyriä loukuilla. Metsänomistajien on syytä harkita myyrätuhot korvaavien metsävakuutusten hankkimista runsasmyyräisille alueille, etenkin tänä kesänä istutetuille taimikoille.

Korkeat metsämyyräkannat lisäävät myös myyräkuumeriskiä. Riski on suurin loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin.