
Puunmyyntirahojen sijoittamista kannattaa miettiä yleensä pitkällä tähtäimellä. Ainakin osalle rahoista pitää kuitenkin löytää lyhyen tähtäimen sijoituspaikka. Osa päätehakkuun puukauppatilistä kuluu metsän uudistamiseen, ja puukaupan arvonlisäverot on tilitettävä valtiolle seuraavan vuoden helmikuussa.
Kysyimme muutamasta pankista, millaista korkoa sijoitustileille saa ja minne muualle metsärahan voisi lyhytaikaisesti sijoittaa.
”Vapaasti käytettävissä oleville säästötileille maksamme korkoa reilusta prosentista 2,50 prosenttiin riippuen tilillä olevasta rahasummasta. Vuoden määräaikaistalletuksen korko liikkuu 3,50 prosentin tietämissä”, kertoo rahoituspäällikkö Anu Pirttilä Someron Säästöpankista.
Nordea tarjoaa säästämiseen nostorajoituksetonta säästötiliä, jolle maksetaan 0,4–1,4 prosentin korko talletussummasta riippuen.
”Pitkäaikaisempaan tilisäästämiseen suosittelemme Joustotalletus-tiliä, jolta myös voi tarvittaessa tehdä nostoja ilman nostopalkkiota. Tilin korko määritetään vuodeksi eteenpäin, ja se on tällä hetkellä 3,0 prosenttia. Vuoden määräaikaistalletukselle maksamme tällä hetkellä 3,0 prosentin koron. Keskittäjäasiakkaille korko on korkeampi”, Nordean maa- ja metsätalousasiakkaista vastaavan yksikön johtaja Kirsi Tossavainen kertoo.
Samoissa lukemissa liikkuvat korot myös POP-pankkiryhmään kuuluvassa Konneveden Osuuspankissa.
”Vuoden määräaikaistilin korko on meillä tällä hetkellä 2–3 prosenttia”, palvelupäällikkö Antti Waris sanoo.
Lyhyen koron rahastoja on suositeltu yrityksille vaihtoehdoksi kassavarojen säilyttämiseen. Nollakorkoaikana nämä rahastot menettivät kiinnostavuuttaan huonon tuoton vuoksi. Tällä hetkellä lyhyen koron rahastoista saa jälleen tuottoa.
POP-Pankin Waris pitää lyhyen koron rahastoa hyvänä vaihtoehtona määräaikaistalletukselle. Hän kuitenkin muistuttaa, että näihinkin rahastoihin liittyy aina pieni riski, vaikka se on pienempi kuin osake- tai johdannaisrahastoissa.
”Puukaupparahojen sijoittamista pitäisi miettiä jo ennen kuin ottaa yhteyttä puun ostajiin. Jos itselle sopivaa sijoitusvaihtoehtoa ei juuri sillä hetkellä löydy, metsärahat ovat parhaassa tallessa terveessä metsässä, jossa puut tuottavat kasvullaan koko ajan lisäarvoa”, Waris muistuttaa.
Säästöpankkien lyhyen koron rahasto tarjosi vuoden alusta syyskuun puoliväliin mennessä kolmen prosentin tuoton. Säästöpankista arvioidaan, että vuoden loppuun mennessä rahaston tuotto saattaa yltää viiteen prosenttiin.
”Matalariskinen lyhyen koron rahasto on hyvä vaihtoehto määräaikaistalletukselle. Rahastossamme ei ole merkintä- eikä lunastuspalkkioita, ja varat saa käyttöön tarvittaessa yhdessä pankkipäivässä”, kertoo Someron Säästöpankin sijoituspäällikkö Tuomas Lomakka.
”Tämä rahasto on ollut tänä vuonna yksi suosituimmista tuotteistamme.”
Metsäpalstojen ostamiseen otettujen, euriborkorkoihin sidottujen lainojen korot ovat nousseet keskimäärin viiden ja kuuden prosentin välille. Lainojen lyhentäminen sovittua nopeammassa aikataulussa voi tässä tilanteessa olla järkevää taloudenhoitoa.
Kaikki rahoitusasiantuntijat muistuttavat, että metsänostolainan korot ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja metsänomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa. Siksi metsälainan lyhentämisen sijasta on yleensä järkevämpää lyhentää asuntolainaa, jonka korkoja ei saa vähentää verotuksessa.
”Mikäli asunnon- tai metsänostolainan jäljellä oleva pääoma häiritsee yöunia, se on merkki lainapääoman lyhentämisen tarpeesta. Jos laina lyhenee merkittävästi, pankin kanssa voi hyvin neuvotella siitä, voisivatko tulevat maksuerät olla pienempiä”, Antti Waris sanoo.
”Lainan lyhentäminen voi parantaa velallisen tai hänen perheensä taloutta ja helpottaa myös henkisesti.”
Anu Pirttilä muistuttaa metsänomistajaa tarkastamaan, onko metsänostolainan korko kiinteä vai sidottu 12 kuukauden euriborkorkoon. Kiinteäkorkoisen lainan osalta on hänen mukaansa järkevää pysyä alkuperäisessä maksusuunnitelmassa, sillä pankki saattaa periä asiakkaalta provision ylimääräisistä lainanlyhennyksistä.
Nordean Tossavainen kehottaa tekemään lainan lyhentämisestä laskuharjoituksia. Hänkin muistuttaa, että metsälainan korot voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.
”Mikäli saa varoilleen paremman tuoton sijoittamalla kuin mitä maksaa lainasta tulonhankkimisvähennys huomioon ottaen, puukaupasta saadut rahat kannattaa sijoittaa sen sijasta, että maksaisi luoton pois”, Tossavainen neuvoo.
Veroilmoitusta täyttäessä tulee joskus mieleen, kannattaisiko metsätalouden tuloille ja menoille avata oma tilinsä. Silloin metsärahat pysyisivät erillään yksityistaloudesta ja metsätalouden kannattavuuden arviointi olisi helpompaa.
Pankit eivät yleensä vaadi metsätalouden rahaliikenteelle yritystiliä, vaan toiminimimuotoinen metsänomistaja voi halutessaan avata metsäasioille tavallisen käyttötilin. Yritystilinkin voi avata, mutta pankki perii siitä yksityistiliä suuremmat kuukausi- ja tapahtumapalkkiot. Yritystilin palkkiot voi vähentää metsäverotuksessa.
”Ammattimaisen metsätalous- yrittäjän kohdalla yritystili on ehdottoman tarpeellinen, mutta vähemmän metsää omistavan on mahdollista hoitaa metsätaloutensa myös henkilöasiakastilinsä kautta”, Nordean Kirsi Tossavainen sanoo.
POP-pankin Antti Waris suosittelee metsänomistajalle omaa tiliä metsätalouden rahaliikenteeseen.
”Näin pystyy paremmin sisäistämään metsätalouden tulot ja menot. Erillinen metsätili helpottaa myös tilinpäätöksen tekoa. Monesti suosittelen myös omaa arvonlisäverotiliä, minne voi laittaa puukaupoista maksettavat arvonlisäverot. Ne ovat siellä sitten tallessa, kun arvonlisäveron tilittämisen aika tulee.”
Anu Pirttilä kehottaa metsänomistajaa miettimään, kuinka paljon vuodessa kertyy metsätalouteen liittyviä tilitapahtumia. Jos tapahtumia on vain muutama, erillistä tiliä ei välttämättä tarvita.
”Jos taas puukauppoja tehdään säännöllisesti, erillinen tili selkeyttää kirjanpitoa.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
