Varo ketjuluotia: Tämän vuoksi hakkuukoneeseen tulisi aina pitää 90 metrin turvaetäisyyttä

Hakkuutyömaan läheisyydessä liikkujan olisi hyvä tietää, että monitoimikoneeseen tulisi aina pitää 90 metrin turvaetäisyys. Työn turvallisuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001).

Asetuksessa tuodaan muun muassa ilmi, kuinka konetyömaalla tulee noudattaa turvaetäisyyttä, joka on merkittynä koneeseen.

Valmistajat merkitsevät koneisiinsa yleensä 90 metrin turvaetäisyyden, joka perustuu yleisiin EU-standardeihin. Monitoimikoneen sijaan turvaetäisyys ajokoneeseen on yleisimmin vain 20 metriä.

Turvaetäisyys tulee olla merkittynä myös monitoimikoneen puomiin.  Kuva: Sanne Katainen

Turvaetäisyyksien määrittelyssä on otettu huomioon niin sanotun ketjuluodin ja puiden kaatumisen aiheuttaman ketjureaktion riskit. Hakkuukoneen terän ketjut saattavat katketessaan lennättää ketjun palasia lähiympäristöön luodin nopeudella.

Forest Santajoki Oy:n yrittäjän metsäkonekuskin Mikko Santajoen mukaan ketjuja menee poikki työn tuoksinassa aina silloin tällöin. Näissä tapauksissa ketjusieppari nappaa yleensä suurimman osan katkenneesta ketjusta sisäänsä.

Ketjuluodin vuoksi myös monitoimikoneiden laseja on vuosien aikana vahvistettu entisestään. Yleisesti ketjuja vaihdetaan kerran päivässä, ja joka kerta, kun saha on osunut maahan.

”Kyllä ikkunassa välillä jotain rapinaa käy, mutta yleensähän se on sitten jotain piikkilankaa, mitä sieltä löytää.”

Mikko Santajoki esittelee harvesteripään laippaa. Ketjuja kuluu keskimäärin yhdet päivässä.  Kuva: Sanne Katainen

Alla olevasta jutusta voit selvittää tarkemmin, kuinka kuljettaja voi minimoida ketjuluodista aiheutuvaa turvallisuusriskiä.

Santajoen mukaan työmaalla vierailtaessa tulisi aina olla yhteydessä konekuskeihin ennakkoon puhelimitse.

Esimerkiksi maanomistajalla on aina oikeus tulla seuraamaan hakkuiden tilaa niin halutessaan. Näin tehdessään tulisi tämän kuitenkin ilmoittaa urakoitsijalle saapumisestaan, jotta työt ehditään keskeyttää ajoissa.

Useimmiten kävijää suositellaan pukemaan päälleen myös huomioliivi ja turvakypärä.

Tässä Ponssen ajokoneessa turvaetäisyydeksi merkitty 25 metriä.  Kuva: Sanne Katainen

Loppukesästä työmaan lähistöllä saattaa olla muitakin kävijöitä.

”Varsinkin, kun on jo vähän syksyinen keli, niin on marjastajaa ja sienestäjää”, Santajoki kertoo.

Tottunut konekuski aistii yleensä lähiympäristöön saapuneen vierailijan.

”Yleensähän se on hirvi.”

Forest Santajoki Oy työllistää Mikko Santajoen lisäksi kaksi työntekijää.  Kuva: Sanne Katainen

Pääsääntö on se, ettei hakkuutyömaalla saisi oleskella ilman asianmukaista syytä.

Tiedon käynnissä olevasta hakkuutyömaasta saa useimmiten jo tien varresta. Hakkuista on ilmoitettava aina erillisillä kylteillä, jotka sijaitsevat tarpeeksi kaukana itse korjattavasta palstasta. Lisäksi tien reunassa tai varastopaikalla tulisi olla merkittynä työmaan yleiset turvallisuusohjeet turvaetäisyyksineen. Samassa yhteydessä tulisi olla saatavilla koneenkuljettajan yhteystiedot.

”Yleensä kannattaisi ihan maalaisjärjellä ajatella, että jos näet, että metsässä on puita levällään, niin älä mene sinne”, Santajoki ohjeistaa.

Metsätyökoneen ääntä kuullessaan kannattaisi jatkaa matkaa seuraavalle mättäälle.

Käynnissä olevasta metsätyömaasta on ilmoitettava asianmukaisilla kylteillä.  Kuva: Sanne Katainen

Santajoen mukaan konekuskin on hyvin vaikeaa nähdä tiheään metsään kovinkaan pitkälle. Koneen takana sen sijaan on usein jo tehtyä palstaa, joten näkökenttä tähän suuntaan on huomattavasti laajempi.

Muun muassa tämän vuoksi metsätyökonetta tulisi lähestyä aina takaviistosta käsin. Tärkeää olisi, että näköyhteys kuskiin olisi saavutettu ja tulija huomattu.

Näkyvyyden kannalta parhaimpia maastoja ovat Santajoen mukaan mäntykangasmetsät kuivalla sorakankaalla. Tällaisissa paikoissa konekuski voi parhaimmillaan havaita liikettä satojenkin metrien päästä.