
Maaseudun Tulevaisuus kävi läpi Ruokavirastoon vuodesta 2015 lähtien toimitettujen kuolleiden susien taustatiedot ja kuolinsyytutkimuksissa tehdyt havainnot. Tutkittuja susia oli yhteensä 127 kappaletta.
Yleisin susien kuoleman aiheuttaja oli se, että susi oli lopetettu poliisin antamalla luvalla. Syynä oli joko suden toistuvat pihakäynnit tai se, että susi oli vakavasti loukkaantunut. Näitä tapauksia oli 52 kappaletta. Selkeästi auton tai junan töytäisemäksi oli jäänyt 44 sutta.
Suden kuolinsyyt on jaettu karkeasti neljään isompaan ryhmään, poliisin luvalla tapettuihin (52 kappaletta), liikenneonnettomuuksiin (44 kappaletta) ja muista syistä kuolleisiin (14 kappaletta).
Erikseen on merkitty sudet, jotka on määritelty luvattomasti tapetuksi tai susiksi, joista on löytynyt vanhoja ampumavammoja. Näitä oli yhteensä 17 kappaletta. Näistä viidessä tai kuudessa tapauksessa susi oli ammuttu kuoliaaksi, koska susi oli ollut metsästyskoiran kimpussa.
Niin sanotusta salametsästyksestä eli laittomasta tappamisesta oli löydettävissä merkkejä kymmenestä muusta sudesta. Sudet eivät olleet kuolleet ampumavammoihin, mutta niistä löytyi röntgenkuvauksissa esimerkiksi jälkiä koteloituneista hauleista. Muutama tapaus oli kuitenkin hiukan epäselvä.
Suurpedon laittomasti tappanut tai sitä vahingoittanut voidaan tuomita rikoslain mukaan törkeästä metsästysrikoksesta.
Muihin kuolinsyihin on luokiteltu tapaukset, joissa susi on löydetty kuolleena jostakin muusta syystä. Susi on saattanut kuolla esimerkiksi toisen suden tai hirven aiheuttamiin vammoihin. Muutaman epäiltiin nääntyneen hengiltä tai kuolinsyytä oli muutoin ollut vaikea selvittää.
Ruokaviraston edeltäjään Eviraan toimitettiin kuolin- tai sairaudensyyntutkimuksiin vuosina 2001–2014 yhteensä 81 sutta. Eviran tutkimista susista 14 oli luvatta tapettuja. Kymmenen yksilöä löytyi kuolleena maastosta, usein piilotettuna. Susista yksi oli myrkytetty ja muut ammuttu. Tällaisista susista ei ole mainintoja vuoden 2015 jälkeen Ruokavirastoon toimitetuissa susissa.
Vuosina 2001–2014 tutkittujen susien yleisin kuolinsyy oli liikenneonnettomuus: 26 sutta jäi auton alle, neljä junan ruhjomaksi ja yksi traktorin yliajamaksi. Neljä sutta oli lopetettu ilman asianmukaista lupaa, mutta niistä oli heti ilmoitettu poliisille.
Vuosina 2001–2014 tutkittujen susien yleisin kuolinsyy oli liikenneonnettomuus.
Kuolleina löydettyjen susien kuolemansyyntutkimukset tekee Ruokaviraston Oulun laboratorio. Tutkimusraportit julkaistaan Ruokaviraston sivuille 1−3 kuukauden kuluttua suden tutkimuksesta. Poliisin tutkittavana olevien tapausten tietojen julkaiseminen voi kuitenkin kestää selvästi kauemmin. Samalla susilta oli tutkittu sairauksia. Sairaudet olivat melko harvinaisia, yleisin sairaus oli kapi.
"Kolarit ja poliisin luvalla lopetetut ovat tosiaan pääaineistoa nykyäänkin. Vanhemmalla jaksolla ei välttämättä saatu yhtä systemaattisesti kaikkia susia tutkimuksiin kuin nykyään”, vahvistaa Ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu.
Suurpedon laittomasti tappanut tai sitä vahingoittanut voidaan tuomita rikoslain mukaan törkeästä metsästysrikoksesta. Poliisilta tai syyttäjälaitokselta ei ole keskitetysti saatavissa tietoja siitä, kuinka syyteharkintaa on aloitettu tai kuinka monta tuomiota susien laittomasta tappamisesta on annettu viime vuosien aikana.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
