Moni vaatii, että Norja purkaa Tenolla kyttyrälohien nousua estävän poikkipadon − näin vaatimuksia perustellaan
Tenojoen poikkipato, joka on rakennettu kyttyrälohen pysäyttämiseksi näyttäisi toimivan tehtävässään, mutta patoa kritisoivat voimakkaasti muun muassa Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Saamelaiskäräjät.
Kyttyrälohia on noussut Tenoon vähemmän kuin oli odotettu. Kuva: Panu OrellTuoreiden seurantatietojen mukaan Tenojokeen on noussut huomattavasti vähemmän kyttyrälohia kuin toissa vuonna.
Tenon pato on toiminut ja sillä on saatu poistettua noin 25 000 kyttyrälohta. Nousevien kyttyrälohien arvioitu kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 50 000 paikkeilla, mikä on kaukana vuoden 2023 arvioidusta 180 000 kyttyrälohesta.
Yle on haastatellut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jaakko Erkinaroa, jonka mukaan kyttyrälohen nousumäärät vaihtelevat jokikohtaisesti.
”Joissakin joissa sitä on 10 prosenttia kahden vuoden takaisesta, toisissa lukemat menevät pahimmillaan samoissa”, Erkinaro toteaa Ylelle.
Norjan rakentamaa patoa on kuitenkin myös kritisoitu voimakkaasti viime aikoina. Elokuun alussa Saamelaiskäräjät vaati, että Norja avaa viipymättä Tenoon rakentamansa poikkipadon ja antaa kattavan selvityksen padon todellisista vaikutuksista ja haitoista koskien erityisesti atlantinlohen nousua kutupaikoille.
Saamelaiskäräjät muistuttaa tiedotteessaan, että Suomessa 1.8.2025 voimaan tullut saamelaiskäräjälaki edellyttää aiempaa laajempaa saamelaisten kuulemista heitä koskevissa asioissa.
Tulevina vuosina kyttyrälohen lisääntymistä tulee Saamelaiskäräjien mukaan estää keinoilla, jotka eivät estä atlantinlohen vapaata nousua Tenoon. Kyttyrälohen kalastus pitää mahdollistaa Tenossa siten, että se tukee saamelaisten oikeuksia ja perinteen säilymistä.
Myös Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) vaatii padon pikaista poistamista, jotta lohikannan kohtaloksi ei koituisi ihmisen rakentama este.
Tanan kunnan Seidan kylään Norjan puolelle asennettu pato estää tehokkaasti kyttyrälohien nousun Tenojoen kutualueille. Samalla se aiheuttaa kuitenkin merkittävän esteen myös uhanalaisen atlantinlohen sekä muiden alkuperäisten kalalajien vaellukselle, SVK:n tiedotteessa todetaan.
SVK:n mukaan pato ei rajoita ainoastaan kalojen nousua ylävirtaan, vaan haittaa myös alasvaellusta. Lohien vaelluspoikaset eli smoltit saattavat vielä löytää reitin alavirtaan, mutta isommat, edellisenä syksynä kuteneet talvikkolohet eivät mahdu patoaidan raoista.
”Jos kyttyrälohi on tullut jäädäkseen Tenojoelle ja muille pohjoisille lohijoille, sen kanssa on opittava elämään – ja sitä voidaan myös hyödyntää luonnonvarana”, SVK:n tiedotteessa todetaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
