Villasukat jalkaan ja patteri pienemmälle – näin säästät energiaa

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna asumisen energiankulutuksesta vajaa 68 prosenttia kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen. Asumisen ja vapaa-ajan asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.

Muutos lämmönlähteissä on jatkunut koko 2010-luvun. Öljystä on siirrytty kaukolämpöön erityisesti kerros- ja rivitaloissa ja maalämpöön omakoti- ja paritaloissa.

Pientalon nettoenergiankulutus vuodessa on rakennuksen kunnosta riippuen 30–80 kilowattituntia lämmitettyä kuutiometriä kohden. Yli puolet lämmitysenergiasta haihtuu rakennuksen ikkunoiden, seinien ja katon läpi. Pientalossa kannattaakin huolehtia ovien ja ikkunoiden tiivistämisestä ja harkita lisäeristystä yläpohjan yläpuolelle.

Asuinrakennusten tilojen lämmitykseen kului Suomessa 44 terawattituntia energiaa vuonna 2018. Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 82 prosenttia. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.

Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Suomessa myydään tänä vuonna lähes sata tuhatta lämpöpumppua. Suosituimpia ovat ilmalämpöpumput, koska kesällä niillä pystytään myös jäähdyttämään ilmaa.

Ilma- ja ilma–vesi-lämpöpumput toimivat tehokkaasti 20–25 pakkasasteeseen saakka. Pumppujen hyötysuhde paranee vuosi vuodelta, ja parhaimmat tuottavat jo viisinkertaisen määrän energiaa kulutettuun sähköön nähden.

Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila. Vuosi 2018 oli lämpimämpi kuin vuosi 2017, vaikka molemmat olivat selvästi kylmempiä kuin ennätyslämmin vuosi 2015.

Saunojen lämmitykseen käytettiin viime vuonna noin kolme terawattituntia energiaa. Vajaat kaksi kolmasosaa tuosta energiasta oli puuta ja reilu kolmannes sähköä.

Ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden energiankulutus vuonna 2018 oli reilu 8 TWh. Laitteiden osuus koko asumisen energiasta oli vajaa 13 prosenttia. Tästä liesien ja uunien käyttöön kului prosenttiyksikkö ja valaistukseen reilu kaksi prosenttiyksikköä. Loppu kului muissa sähkölaitteissa, joita ovat muun muassa ruoanvalmistuksen pienlaitteet, kylmälaitteet, pesu- ja kuivauskoneet, televisiot ja tietokoneet sekä autonlämmitys.

Autoa ei kannata jättää lämmitykseen yön yli. Yleensä puoli tuntia riittää, kovimmillakin pakkasilla tunti.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2019.

• Muista, että jo asteen pudotus huonelämmöissä keventää lämmityslaskua noin viidellä prosentilla.
• Säädä lattialämmitys pienemmälle sekä lämpötila alemmas niissä huoneissa, joita et aktiivisesti käytä. Laskettaessa huonelämpötiloja ilman suhteellinen kosteus nousee, mikä on myös terveyden kannalta edullista.
• Tuuleta nopealla ristivetotuuletuksella, älä pidä ikkunoita talvella pitkään auki.
• Laske huonelämpötiloja yli vuorokauden poissaolojen ajaksi ja kytke ilmanvaihto pienimmälle teholle. Koneellista ilmanvaihtoa ei saa kuitenkaan kokonaan pysäyttää.
• Tarkasta ovien ja ikkunoiden tiivisteet ja laita verhot ikkunoiden eteen yöksi. Pidä verhot kuitenkin poissa patterien päältä.