

Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin saanut pyytää vieraspetoja avonaisilla raudoilla tai jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on hetitappavat raudat, jotka tulee olla suojattu erillisellä laatikolla niin, että rautoihin ei pääse käsiksi.
Joulukuun alusta lähtien pienpetoraudat on pitänyt sijoittaa sellaiseen suojarakenteeseen, jonka suuaukon läpimitta saa olla enintään kahdeksan senttimetriä.
Pyyntirautoja myydään valmiiksi laatikkoon sijoitettuna. Rautoja voi ostaa metsästystarvikkeita myyvistä liikkeistä kuitenkin myös erikseen, jolloin raudoille tulee itse rakentaa ohjeet täyttävä suojalaatikko. Näitä suojalaatikkoja ovat Viljakkalan nuoret nyt rakentaneet kymmenittäin.
"Suojarakenteessa on huomioitu ennen kaikkea turvallisuus niin, että varsinaisiin rautoihin ei pääse vahingossa käsiksi ilman, että raudat laukeavat", Viljakkalan koulun teknisen työn opettaja Jarkko Hamari kertoo.
Tarkemmin suojakoteloa on esitelty videolla:
Koulun 8.–9. luokkien teknisen työn valinnaisryhmän valmistamat kotelot päätyvät maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan pienpetohankkeeseen, jossa alueellisella yhteistyöllä poistetaan vierasperäisiä pienpetoja tehostetusti, kertoo Hämeenkyrön-Viljakkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Isomuotia.
Vastaavia yhteistyöhankkeita on Viljakkalan koululla ollut käynnissä aikaisemminkin.
"Olemme tehneet muun muassa leikkimökin päiväkotiin ja huonekaluja kylän yhteiselle rantasaunalle", Jarkko Hamari sanoo.
"Osan motivaatio osallistumiseen on työstä luvattu pizzapalkka, toiset taas ovat itse aktiivisia metsästäjiä ja kiinnostuneita pienpetopyynnistä", hän naurahtaa.
Idea suojalaatikkojen rakentamiseen tuli Hamarilta, joka on myös itse mukana Hämeenkyrön-Viljakkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa. Myös koululaiset innostuivat asiasta ja ovat tiedostaneet asian tärkeyden.
"Näiden avulla saadaan pois haitallisia pienpetoja. Ne tuhoavat linnustoa ja vaikeuttavat lintujen pesintää", Viljakkalan koulua käyvä Eetu Papu kiteyttää rakennuspuuhien lomassa.
Pyyntiä halutaan kohdentaa erityisesti arvokkaille lintuvesille, joilla vesilintukannat ovat taantuneet viime vuosina.
"Erityisesti Hämeenkyrössä havaittiin vieraspetojen kohdalla pieniä pyyntityhjiöitä, johon haluttiin kohdistaa lisää painetta. Osassa Hämeenkyröä pyynti on hyvinkin aktiivista", Isomuotia sanoo.
Haitallisten vieraspetojen eli minkin ja supikoiran jahtiin ei tarvita metsästyskorttia. Jokaisen on kuitenkin tiedettävä perusasiat niiden pyytämisestä.
"Tämä on hyvä tapa samalla opettaa nuorille paitsi teknistä työtä myös pienpetoasiaa, toivottavasti joku muukin koulu ottaa tästä mallia", Hamari toteaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
