Tuhkasta potkua tieverkon kunnossapitoon? Karsii kustannuksia ja parantaa kantavuutta

Lounais-Suomen tiettävästi ensimmäinen tuhkatie valmistui kesällä Laitilan kaupungin metsään.

”Tuhkaa kokeiltiin kahdelle eri tienpätkälle noin puolen kilometrin matkalle”, pilottihanketta vetävän metsänhoitoyhdistys Lounametsän tie- ja ojituspalvelujen vetäjä Arto Leino kertoo. Hän esitteli kohdetta lokakuussa metsäkeskuksen järjestämällä retkellä.

Metsäteiden korjausvelkaa riittää kurottavaksi koko maassa. Kokeilun perusteella tuhka voisi olla jatkossa edullinen ja tehokas väline tieverkon kunnostamisessa.

Tuhkateitä on rakennettu aiemmin muun muassa Keski-Suomessa, mutta kovin yleisiä ne eivät vielä ole. Potentiaalia yleistymiseen on, sillä tuhkan käyttö voi säästää sekä kustannuksia että parantaa tien kantavuutta.

Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa Päijät-Hämeeseen rakennetun tuhkamursketien kantavuus oli perinteistä selvästi parempi.

Laitilan tuhkatien rakentaminen alkoi viime vuonna. Pohjatyöt tehtiin vuosi sitten syksyllä.

”Ensimmäisenä kaivettiin noin neljä metriä leveä ja puoli metriä syvä kaukalo, jotta tuhka pysyy paikoillaan tien pohjalla”, Leino kertoo.

Pintatyöt tehtiin vasta tänä kesänä, koska talvi oli niihin liian märkä.

Kaksi kolmasosaa murskeesta korvattiin tuhkalla, joka kuljetettiin kohteelle Naantalin voimalaitokselta. Sen levitykseen kului pari päivää. Jo pelkkä tiivistetty tuhkakerros kestää Leinon mukaan rekkakuorman painon.

”Ensin kaivinkone levitti ja tiivisti tuhkan kaukaloon. Sen jälkeen tuhkan päältä ajettiin vielä erikseen täryjyrällä”, Leino kuvailee.

Turpeelle suunnitellut veronkiristykset lisäävät todennäköisesti puun polttoa. Näin myös puuperäistä tuhkaa olisi tarjolla enemmän.

”Välillä tuntui, että kukaan ei hae tuhkaa pois edes maksutta. Nyt sille on enemmän kysyntää. Monet yritykset ovat tehneet sopimuksia esimerkiksi energiapuuterminaalien kanssa”, Leino kertoo.

”Tuhkaa saa käyttää kemeratuetun tien rakentamisessa tai perusparannuksessa, jos muut ehdot täyttyvät”, metsäkeskuksen Lounais-Suomen yksityistiet -hankkeen projektipäällikkö Petri Lähteenmäki kannustaa.

Leinon mukaan tuhkaa voi hyödyntää kahdella eri tapaa tien rakentamisessa.

Sen voi levittää ja tiivistää tien pohjalle, mutta tällöin pintaan täytyy ajaa vähintään kymmenen sentin kerros mursketta.

Toinen tapa on käyttää tuhkan ja murskeen seosta. ”Tällöin erillistä pintakerrosta ei tarvita, mutta seoksen tekeminen aiheuttaa lisätyövaiheen”, Leino kuvailee.

Tuhkan käytöstä yksityisteillä on tehtävä ilmoitus alueen ely-keskukselle. Aiemmin käyttö vaati ympäristöluvan.

Lupaprosessia helpotettiin vuoden 2018 alusta voimaan astuneella MARA-asetuksella. Myös hallituksen tavoitteena on edistää tuhkan käyttöä ja siten kiertotaloutta muun muassa metsien tuhkalannoituksia lisäämällä.

Puolen kilometrin pituisen tuhkatien hinnaksi tuli lopulta noin 12 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

Hintaan vaikuttaa moni tekijä, minkä vuoksi vertailu on hankalaa. Mursketien hinta olisi ollut noin kolmanneksen korkeampi.

Toisaalta pohjatöitä, kuten kallioiden louhimista ja notkojen täyttämistä, jouduttiin tekemään tavanomaista enemmän.

”Yleensä reilu puolet tiehankkeen hinnasta koostuu murskeesta. Loput kaivutöistä, rummuista, työnjohdosta ynnä muusta”, metsäkeskuksen Lähteenmäki arvioi.

Keväällä 2018 alkaneen Lounais-Suomen yksityistiet -hankkeen aikana on järjestetty 44 koulutusta, joihin on osallistunut yli 2 000 tieosakasta.

Hanke jatkuu vielä helmikuun 2022 loppuun saakka. Tavoitteena on kannustaa alueen tiekuntia aktiiviseen teiden kunnossapitoon.

Lue myös:

Oulun tuhkat viedään suometsiin – kasvu lisääntyy 40 vuodeksi

Metsäkeskus nopeuttaa metsätietöiden kemeratukipäätöksiä koronan takia

"Murskeen osuus metsätien kunnostuksen hinnasta on kaksi kolmasosaa" – Salmilammin tiellä Virroilla kustannukset pidettiin kurissa