Budjetti: Maatalous selvisi ilman leikkauksia, Metsähallitusta lypsetään lisää

Ensi vuoden budjetti on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämää pienentää kertaluontoisesti Valtion asuntorahastossa jäljellä olevan 2,3 miljardin euron tulouttaminen valtion kassaan.

Maataloustukiin ei riihessä puututtu, kuten maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) lupasi maanantaiaamuisessa MT:n kolumnissaan.

Essayah kertoi olevansa ministerinä tyytyväinen siitä, että ruokaa tuottavalle maataloudelle ei kohdistunut säästöjä.

”Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata, ja panostuksia biotalouteen ja ruokavientiin jatketaan”, Essayah sanoi omassa puheenvuorossaan.

Metsähallituksen tuloutuksia lisätään vuosina 2026 ja 2027 kertaluontoisesti, ensi vuonna 8 miljoonalla ja sitä seuraavana 20 miljoonalla eurolla.

Nämä tuloutukset tulevat keväällä päätetyn asteittain nousevan tuloutuksen päälle. Se tarkoittaisi, että ensi vuonna tuloutus olisi 138 miljoonaa euroa, vuonna 2027 155 miljoonaa euroa, ja vuonna 2028 taas aiemman suunnitelman mukaisesti 140 miljoonaa euroa.

Essayahin mukaan puun korkea hinta mahdollistaa Metsähallituksen tuloutusten nostamisen hakkuita lisäämättä. Tänä vuonna metsähallitus tuloutti valtiolle 125 miljoonaa euroa, joka oli viisi miljoonaa viime vuotta enemmän.

Vuoden 2026 budjetissa on mukana myös jo hallitusohjelmassa luvattu metsävähennyksen korotus 75 prosenttiin. Se oli alunperin tarkoitus saada voimaan jo tämän vuoden alusta, mutta lain valmistelu viivästyi. Essayahin mukaan laki saadaan nyt voimaan ensi vuoden alusta.

”Se on omalla tavallaan merkittävä uudistus. Sillä on myös se ajatus, että sillä voidaan vahvistaa kotimaista omistusta suhteessa ulkomaisiin metsärahastoihin”, Essayah sanoi MT:lle.

Hallitus esitteli myöhään tiistai-iltana budjettineuvottelujensa tuloksia. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvaili varsinaisen budjettineuvotellun edenneen joutuisasti, vaikka toimintaympäristö on tiukka, ja lisäsäästöjä jouduttiin uudelleen etsimään.

”Olen tyytyväinen siihen, että me olemme jälleen kerran pystyneet tekemään vaikeita päätöksiä vaikeassa ajassa”, Orpo sanoi.

Budjettiriihen yhteydessä sovittiin myös uusista sopeutuksista vuodelle 2027.

Suurimmat säästöt kohdistuvat valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainavaltuuksiin (365 miljoonaa euroa), yritystukiin (141 miljoonaa euroa).

Lisätuloja taas saadaan haittaveroista, huoltovarmuusmaksusta, sekä suurituloisimpien eläkeläisten verotuksesta (yhteensä 126 miljoonaa), sekä Valtion eläkerahaston ja Metsähallituksen tuloutuksia (120 miljoonaa euroa).

Nyt päätetyt noin miljardin euron lisäsopeutukset nostavat koko hallituskauden sopeutuspotiksi kymmenen miljardia euroa.

Yritystukien 141 miljoonan euron tukileikkauksiin sisältyvät esimerkiksi hallituksen investointiohjelman elinkeinopoliittisen varauksen ja Puhtaan energian Suomi -hankkeen valtuuksien alentaminen, josta säästetään 90 miljoonaa euroa.

Useisiin muihin yritystukiin tehdään 30 prosentin tasoleikkaus, jolla säästetään yhteensä 16 miljoonaa euroa. Tämän leikkauksen kohteena ovat esimerkiksi energiatuki, OKM:n yritystuet, alueellinen kuljetustuki ja Saimaan luotsauksen hintatuki.

Lisäksi kevään 2026 kehysriihessä päätetään yhteensä 20 miljoonan euron leikkauksesta yritysten verotuista. Maatalouden energiaverotuet on rajattu näiden leikkausten ulkopuolelle.

Neuvottelut alkoivat aikataulun mukaisesti maanantaiaamuna. Maanantaina ei kuitenkaan vielä päästy keskustelemaan varsinaisista budjettiasioista, vaan hallituspuolueet kävivät sisäisen keskustelun siitä, millaiseen kielenkäyttöön hallituspuolueiden edustajat sitoutuvat, ja millaisia sanktioita näiden sääntöjen rikkomisesta seuraa.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat pitivät neuvottelujen ensimmäisenä päivänä medialle tiedotustilaisuuden, jossa kertoivat maanantaina käydyn pelisääntökeskustelun tuloksista. Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Juttua muokattu 2.9.2025 kello 23.44. Lisätty tarkempia tietoja sitä, miten esitetyt yritystukileikkurit kohdistuvat.