Teppo Tirkkonen ajaa läskipyörällä, jossa ei ole sähköavustinta. Kuva: Kai Tirkkonen
Hanki kutsuu vielä pyöräilijöitä pohjoisessa - sulan maan maastopyöräilykausi koettelee maanomistajien hermoja
Läskipyörä on oiva retkiväline ympäri vuoden.Oulu
Toissa viikolla hanki kantoi hyvin Isoniemen rannassa Oulun Haukiputaalla. Kuva: Kai TirkkonenOulu on tunnettu talvipyöräilykaupunki, mutta pyöräteiden lisäksi kevättalvi on tarjonnut tasaista pintaa myös luonnossa.
Haukiputaalla asuva Teppo Tirkkonen, 26, on nauttinut erityisesti maaliskuun lopun hankikantokeleistä.
Kun päivällä lämpötila käy plussan puolella ja yöllä taas painuu reilusti pakkaselle, hanki kantaa hyvin myös pyöräilijän.
Tirkkonen on pyöräillyt Kiiminkijoen rantoja pitkin meren jäälle asti.
Viime viikolla hankikanto vaihtui märkään lumipyryyn, mutta niin sanotulla läskipyörällä kulkeminen onnistuu umpihangessakin. Tällä viikolla hanget ovat jälleen kantaneet paikoin ainakin aikaisin aamulla.
”Fatbikella voi ajaa säässä kuin säässä”, Tirkkonen iloitsee. Hän käyttää pyörää niin hyöty- kuin hupiajoon.
Pyörällä kulku on rauhallista ja tasaista, kuitenkin nopeampaa kuin hiihtäminen.
”Tämä on hyvä retkeilytyökalu ympäri vuoden”, Tirkkonen tuumii.
Maastopyöräilyn suosio on kasvanut hurjasti viime vuosina. Se ilmenee myös maanomistajilta tulevissa yhteydenotoissa, MTK:n lakimies Leena Kristeri kertoo.
Pyöräily kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Ympäristöministeriön kymmenen vuotta sitten julkaistu opas Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella toteaa maastopyöräilystä näin: ”Maastopyöräily on sallittua ilman maanomistajan lupaa, mutta siitä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa maankäytölle. Reiteillä voidaan ohjata maastopyöräilyä ja ehkäistä pyöräilyn aiheuttamaa mahdollista maaston kulumista.”
Kristerin mukaan maastopyöräilyssä tyypillistä on, että ajetaan kaverin kanssa, jaetaan liikuntasovelluksen paikantamia reittitietoja sosiaalisessa mediassa ja järjestetään tapahtumia.
”Silloin tulee helposti vaikutuksia maastoon.”
Oppaassa suositellaan sopimaan maanomistajan kanssa, jos samoja alueita käytetään laajamittaisesti maastopyöräilyyn.
Kristeri on kuullut, että joskus maastoon on rakennettu ojia ylittäviä siltakyhäelmiä.
”Siltoja ei tietenkään saa rakentaa ilman maanomistajan lupaa.”
Pitkän talven ansiosta palautetta maanomistajilta on viime aikoina tullut vähän. Sää, vuodenaika ja maaperä vaikuttavat olennaisesti maaston kulumiseen.
Kristerin mukaan tarkemmin ei ole määritelty, mitä oppaassa mainittu vähäistä suurempi haitta tai vahinko tarkoittaa.
”Kun on pitkiä märkiä jaksoja, maastossa ei kannattaisi ajaa pyörällä”, hän suosittelee.
Riskinä voi olla esimerkiksi, että pyöräily vaurioittaa puiden juuria, jolloin laho voi lähteä leviämään puiden juuristossa.
Kristerin mielestä on hyvä, että ihmiset ovat innostuneet luonnossa liikkumisesta. Tärkeää on kuitenkin kiinnittää huomiota toimintansa vaikutuksiin.
”Kunnat ovat ottaneet vastuuta ja tehneet reittejä myös maastopyöräilijöille”, hän kiittää.
Läskipyörän renkaista voi pudottaa rengaspainetta paremman pidon saamiseksi. Kuva: Kai TirkkonenTirkkonen kertoo käyttävänsä maalaisjärkeä, kun suunnittelee pyöräilyreittejään.
Selvää on, että kenenkään pihapiiriin ei mennä ja että omat roskat kerätään mukaan.
Ainakin jäällä riittää tilaa ja viimeistään jäidenlähtö vie jäljet mennessään.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
