• ”Hirvi ei voi sietää rasvan hajua” ‒ tiheä hirvikanta sai Jorma Kouvan kokeilemaan kaikenlaisia keinoja taimikoiden suojaamiseksi

    Lampaanvillaan perustuva menetelmä on osoittautunut Jorma Kouvan metsissä tehokkaimmaksi.
    Tilaajalle
    Hirvet eivät voi sietää rasvaisen lampaanvillan hajua, kertoo pudasjärveläinen Jorma Kouva.
    Hirvet eivät voi sietää rasvaisen lampaanvillan hajua, kertoo pudasjärveläinen Jorma Kouva. 
    Metsä|Metsänhoito
    8.5.202207:30
    Kari Lindholm
    Pudasjärvi

    Pudasjärveläinen maanomistaja Jorma Kouva sai tarpeekseen hirvien tekemistä taimikkovahingoista 2000-luvun alkuvuosina, jolloin hirvikanta oli alueella jopa kolminkertainen nykyiseen verrattuna.

    Aluksi Kouva kokeili perinteisiä menetelmiä. Hän ripusti männyntaimikkojensa ympärille keltaista hirvinauhaa, mutta tulokset jäivät laihoiksi.

    ”Talvisin hirvinauhoja piti käydä puhdistamassa lumesta sateiden jälkeen, jotta ne kestäisivät ehjinä. Se oli liian työlästä”, Kouva sanoo.

    Sitten hän kokeili taimien suojaamista teollisesti valmistetulla aineella, mutta senkin levittäminen oli työlästä ja vaikutusaika turhan lyhyt. Lisäksi levitysruisku tukkeutui herkästi.

    Käänteentekevästä menetelmästä Kouva kuuli paikallisen metsänhoito­yhdistyksen metsäasiantuntijalta.

    ”Kyseessä on rasvainen lampaanvilla, jota kietaistaan tupollinen taimikon reunimmaisten taimien latvoihin muutaman metrin välein. Hirviä karkottava vaikutus kestää vuoden ajan. Villa on puhdas luonnontuote, ja lisäksi se on paikallisesti tuotettua.”

    Lampaanvillaa saa lammastiloilta keritsemisaikana syksyisin.
    Lampaanvillaa saa lammastiloilta keritsemisaikana syksyisin. Kuva: Kari Lindholm

    Lampaanvillaa on saatavilla lammastiloilta keritsemisaikana syksyisin. Koska villa on tiloille yleensä jätettä, joka pitäisi kuskata kaatopaikalle, sitä on tarjolla taimikoiden suojauskäyttöön runsaasti.

    ”Villan teho perustuu nimenomaan rasvaisuuteen ja siihen, ettei hirvi voi sietää rasvan hajua”, Kouva selvittää.

    Hän on todennut, että taimikoiden villoitusten myötä hirvet kääntävät kulkusuuntansa taimikon reunan suuntaisesti sen sijaan, että ne menisivät taimikkoon ruokailemaan.

    ”Lampaanvillalla suojatuissa taimi­koissa ei ole aiheutunut vahinkoja. Suojausta pitää jatkaa vuosittain siihen saakka, kunnes taimikko saavuttaa 3,5 metrin korkeuden”, Kouva kertoo.

    Viljelytaimikossa tämä tarkoittaa 5–6 vuoden villoitusurakkaa, luonnontaimikoissa aika venyy kaksinkertaiseksi.Jos taimikot ovat laajoja, Kouva ripustaa villaa varmuuden vuoksi myös taimikon sisäpuolelle.

    Hehtaarin kokoisen taimikon suojaaminen villoittamalla vie tunnin tai korkeintaan kaksi.

    Hehtaarille villaa tarvitaan pari kantokassillista.

    Työ on parasta tehdä syksyllä jo ennen kuin hirvet muuttavat ravintonsa sellu­loosapitoiseksi ja saapuvat taimikoihin talvehtimaan.

    ”Kun villa on vastakerittyä, rasvan haju on vielä voimakasta.”

    Kouva kertoo suojanneensa taimensa tällä menetelmällä reilun kymmenen vuoden ajan, ja usko menetelmään on vahvistunut. Se on ollut Kouvan kokeilemista menetelmistä tehokkain, ja siksi hän uskaltaa suositella sitä muillekin taimikkovahingoista kärsiville.

    ”Täällä Sarakylän-Kouvan alueella menetelmää käyttää noin 15 maanomistajaa, ja kaikki ovat olleet siihen tyytyväisiä.”

    Artikkelin aiheet
    hirvien torjunta
    lampaanvilla
    metsänhoito
    taimikoiden suojaus
    Pudasjärvi
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla