Video: Kettuspesialisti Antti Heikkonen korostaa huolellisuuden merkitystä – "Pientäkään häiriötekijää ei saa olla, tai saalista ei tule"

Aamu on vielä sysipimeä, kun Antti Heikkonen viilettää moottorikelkallaan kokemaan jalkanarujaan. Hän ei halua, että kettu joutuu rimpuilemaan pitkälle päivään, mikäli on kiikkiin joutunut.

Heikkonen on opiskellut huolellisuutta vaativan ketunpyynnin hyvin. Hän on tätä kirjoitettaessa poistanut jo yli 50 kettua Ivalon luontoa rosvoamasta.

Kettuja on niin paljon, että kettukannasta ei tarvitse kenenkään olla huolissaan, päinvastoin. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä, että ahkeruutta ja taitoa vaativaa ketunpyyntiä harrastetaan. Ei olisi pahitteeksi, vaikka vielä muutama metsästäjä tulisi lisääkin.

Jalkanarut ja kaikki niihin liittyvä tarpeisto on pidettävä ehdottomasti ihmisen hajusta vapaana.

"Kettu on älykäs ja varovainen eläin, pientäkään häiriötekijää ei saa olla, tai saalista ei tule", Heikkonen toteaa.

Hän esittelee meille ansanaruja, haittakapuloita ja muita tarvikkeitaan. Kaikki kamppeet, joita hän jalkanaruja käsitellessään pitää yllään, ovat erityissäilytyksessä havujen kera, eikä niitä pidetä muissa hommissa että hajuttomuus säilyy.

Myös narua asennettaessa on oltava tarkkana että lumessa ei ole mitään epäilyttävää.

"Viimeistely on tehtävä pintalumella, jos käyttää syvältä otettua karkeampaa lunta, kettu huomaa sen ja vaihtaa reittiä", Heikkonen kertoo.

Kettu näkyy jo kaukaa, kun lähestymme ansapaikkaa kelkalla. Heikkonen kaivaa pienoisrevolverin nopeasti mutta rauhallisesti esiin, ja lopettaa ketun tarkalla laukauksella. Yksi rosvo vähemmän.

Metsähallitus tukee ketunpyyntiä naalin pesimäalueilla ja niiden liepeillä, kuten Ivalon alueella. Valitettavasti tänäkään talvena naalin ei ole havaittu pesivän Suomessa. Viime vuonna tehtiin nelisensataa tutkimuskäyntiä mahdollisille naalin pesille, mutta asukkaita ei havaittu. Ilahduttava uutinen on se, että Utsjoen ja Enontekiön alueella tehtiin useita jälki- ja näköhavaintoja naalista.

Vuonna 2017 käynnistynyt Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen EU-projekti naalin suojelutilanteen parantamiseksi päättyi viime vuoden lopussa. Hankkeen pääkoordinaattori oli Norrbottenin lääninhallitus ja Suomesta mukana oli Metsähallitus.

Ketun metsästyksen lisäksi hankkeessa on harjoitettu naalien ruokintaa ja tiedotusta asiasta. Metsähallitus ja WWF ovat yhteistyöllä järjestäneet naaleille ruokinta-automaatteja tunturialueelle. Ilmastonmuutos on suuri uhka lajin selviämiselle tulevaisuudessa. Suomen Lappia lähimmät naalin pesinnät on havaittu Ruotsin Norrbottenissa, Norjassa Tromssan alueella ja Varangin niemimaalla.

Lue lisää:

Naalin ahdinko ei hellitä – viime vuonnakaan ei löydetty yhtään pentuetta

Katso eräohjelma MT Jahtikuksan jaksot täällä

Juttua korjattu 1.4. klo 14.50: Kettumies on Antti Heikkonen, ei Heikkinen, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.