Katkonnasta voi teoriassa sopia puunostajan kanssa, käytännössä ei: "Turha yrittääkään"
Sopimuspohjan pikkupräntti voi antaa ostajalle vapaat kädet katkoa puut miten haluaa. Huonoja puukauppaehtoja ei ole pakko hyväksyä, muistuttaa ammattilainen.
Hakkuukoneen kuljettaja jakaa rungon metsässä tukiksi, pikkutukiksi ja kuiduksi. Metsänomistaja hyötyy sitä enemmän, mitä enemmän puusta saadaan arvokasta tukkiosaa. Kuva: Kari LindholmTukin kova kysyntä, korkea listahinta ja sekavat mitta- ja laatuvaatimukset saattavat sekoittaa puukauppaa niin, että se tuottaakin huonommin kuin myyjä luulee.
Paras tili syntyy, kun leimikko kilpailutetaan, puukauppasopimuksessa suositaan puunmyyjää ja tukit katkotaan sopimuksen kirjausten mukaisesti.
Kaupan onnistuminen edellyttää, että myyjä ymmärtää puunostajien käyttämien tukin mitta- ja laatuvaatimuksien vaikutukset kilpailutuksessa ja katkonnassa.
”Puunmyyjiä on viime aikoina lähestytty erikoisilla tarjouksilla, joissa esimerkiksi luvataan katkoa tukkia jopa kolmeen eri mittaan”, metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava Mikko Maijala Sodankylästä kertoo.
Puukauppaan perehtymätön maaomistaja saattaa tarttua hyvältä kuulostavaan tarjoukseen. Maijala muistuttaa, että tavallisesti tukkia katkotaan jopa 20 erilaiseen mittaan.
”Nyt saa olla todella tarkkana, minkälaiseen sopimukseen nimensä kirjoittaa. Kannattaa selvittää asiantuntijalta, mitä sopimuksen pikkutekstit tarkoittavat.”
Joihinkin sopimuksiin on kirjattu valmiita ehtoja, joiden nojalla mitta- ja laatuvaatimuksia saadaan muuttaa ennen hakkuun aloittamista. Tämä antaa ostajalle vapaat kädet katkoa tukit haluamallaan tavalla ilman, että myyjä voi puuttua asiaan.
”Jotkut yhtiöt eivät näytä katkontaohjeita eli apteja myyjälle etukäteen, vaan toteavat, että hakkuu tehdään kauppojen mukaan.”
Hakkuukoneen tekemästä apteerauksesta eli katkonnasta kertovat ”pitkät motolistat” on näytettävä puunmyyjälle puukauppalain 23. pykälän nojalla. Mutta siinä vaiheessa, kun listat ovat saatavilla, leimikko on hakattu ja tukit kuljetettu pois.
”On metsäalan erikoisuus, ettei kauppakumppanille edes kerrota, mistä hänen vastikkeensa muodostuu”, metsäjuridiikkaan perehtynyt varatuomari Matti Kiviniemi kritisoi.
Jos puunmyyjä haluaa riitauttaa puukaupan sopimuksenvastaisen katkonnan takia, näytön saaminen on hankalaa ja oikeudenkäynti kallista kaupan kokoluokkaan nähden.
Kiviniemi huomauttaa, että puukaupassa vallitsee sopimusvapaus, eikä huonoja ehtoja tarvitse hyväksyä. Katkonnastakin voidaan sopia. Sopimusehtona voi olla, että hakkuussa on pyrittävä suurimpaan mahdolliseen tukkikertymään.
Jos ostaja haluaa vain yhtä tukkimittaa – vaikka se vähentäisi tukkisaantoa – hakattakoon sitten sitä, Kiviniemi sanoo. ”Mutta maksettakoon siitä myös asiallinen korvaus. Ostajien tarjoamat sopimusehdot eriytyvät koko ajan varsinkin katkonnan suhteen.
Mikko Maijala arvioi puukauppojen jäävän käytännössä tekemättä, jos myyjä haluaa lisätä sopimuksiin omia pykäliään. ”Ei onnistu, on turha yrittääkään.”
Asiantuntija-avun lisäksi yksi vaihtoehto on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, joka kilpailuttaa jäsentensä puut suurissa erissä useille ostajille.
”Puuta ostavat yhtiöt eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan niiden tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa”, Maijala muistuttaa.
Lue myös:
Metsänomistaja voitti UPM:n pitkässä hakkuukiistassa – tukkia päätyi kuitupinoon
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
