Nils Torvalds: ”LULUCF on ehdottomasti tämän vuoden isoin asian Suomen metsien ja kansantalouden kannalta”

Mikä EU:n käsittelyssä tänä keväänä oleva asia on isoin uhka Suomen metsäsektorille?

Mitään hirvittävää uhkaa ei mielestäni juuri nyt ole näköpiirissä. Metsien hiilinielua kuvaava LULUCF-lainsäädäntö on Suomen kannalta tämän vuoden tärkein asia. Metsiin liittyviä asioita väännetään varmasti tämän parlamenttikauden loppuun asti, eikä ote saa missään vaiheessa lipsua.

Mitä Suomelle tärkeitä metsäasioita on lähitulevaisuudessa esillä?

Biodiversiteetti- eli monimuotoisuusasiat eri muodoissaan ovat tapetilla jatkuvasti.

EU:n metsästrategia tulee parlamentin päätettäväksi lähiaikoina, mutta en usko, että siitä tulee enää takapakkia. Petri Sarvamaan esitys, jossa metsäsektorin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä katsotaan kokonaisuutena, hyväksyttiin parlamentissa laajalla rintamalla.

Kestävään rahoitukseen liittyvä taksonomia-asetus keskusteluttaa tänä vuonna. Euroopan komission ensimmäisessä esityksessä metsiä tarkasteltiin liian yksipuolisesti, ja metsien käytölle esitettiin epärealistisia rajoituksia. Komissio palaa asiaan paremmalla esityksellä.

Ovatko metsien päästöjä ja nieluja kuvaava LULUCF-lainsäädäntö ja siihen liittyvät laskelmat menossa Suomen kannalta oikeaan suuntaan?

LULUCF on ehdottomasti tämän vuoden isoin asian Suomen metsien ja kansantalouden kannalta. Uusi LULUCF-esitys annettaneen parlamentille kesäkuussa, ja sen käsittely alkanee syyskuussa.

Edelleen pitää varmistaa se, että laskennan vertailujakso on Suomen kannalta riittävän joustava. Mielestäni erityistä vertailuajanjaksoa ei pitäisi edes määrätä vaan laskea pelkästään se, kuinka paljon hiiltä metsät nykytilanteessa ja tulevaisuudessa sitovat. Vertailujakso on peruutuspeiliin katsomista. Metsien hiilensidonta pystyttäisiin määrittämään jo melko luotettavasti satelliittikuvista. Laskentatavasta tulee varmasti jälleen kiistaa, ja uskon, että minä olen meidän parlamenttiryhmästämme taas se, joka saa vastuun perehtyä asiaan.

EU-komission tuore esitys kieltäisi metsien lannoituksen ja juurikäävän torjunnan urealla. Miten niille käy?

Nämä asiat liittyvät kestävän rahoituksen taksonomia-asetukseen. Komission valmistelijoilla on ollut vääriä käsityksiä metsänhoidosta. Esimerkiksi lannoitus ja metsien pitäminen terveinä kasvattavat metsien hiilinieluja eivätkä suinkaan vähennä metsätalouden kestävyyttä. Näissäkin asioissa järki voittaa, kunhan valmistelijoiden tieto lisääntyy. Lannoitusta ja juurikäävän ureatorjuntaa tuskin kielletään.

Voidaanko EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön mukaan puuta polttaa jatkossa energiaksi?

Jo edellisessä LULUCF-esityksessä oli rajoituksia runkopuun polttamiselle, mutta pieniläpimittaisen puun ja hakkuutähteiden polttaminen sallittiin. Uskon, että sama linja jatkuu. Onhan kuitenkin parempi, että puuhun sitoutunut hiili vapautuu valvotuissa oloissa eikä lahoamalla metsässä.

Miten pystyt vaikuttamaan metsiin liittyviin päätöksiin europarlamentin jäsenenä?

Olen Renew Europe -ryhmämme koordinaattori ympäristövaliokunnassa, jossa lähes kaikki metsään liittyvät asiat käsitellään. Neljän eri ryhmän koordinaattorit johtavat valiokunnan toimintaa yhdessä puheenjohtajan kanssa. Tämä onkin paras paikka vaikuttaa metsäasioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

Muodostan kantani pitämällä Suomessa yhteyttä mahdollisimman moniin tahoihin ja asiantuntijoihin. Erityisen tärkeää on käydä keskusteluja myös niiden kanssa, jotka ovat asioista eri mieltä. Pyrin myös lukemaan mahdollisimman paljon metsiin liittyvien tutkimusten tuloksia.

Millaisissa asioissa olet kokenut onnistumisen iloa?

Erityistä iloa tunsin siitä, että edellinen vääntö LULUCF:stä vuonna 2017 meni aika oikein eivätkä Suomen pahimmat uhkakuvat metsien hiilinielulaskennasta toteutuneet. Hiilinielujen vertailujaksoksi valittiin meille suotuisampi ajanjakso, ja sallittujen hakkuiden määrä perustuu metsien vuotuiseen kasvuun. Olin tuossa väännössä parlamenttiryhmäni pääneuvottelijana.

Sinua, Petri Sarvamaata ja paria muuta pidetään Suomen ”metsämeppeinä”. Miten olet päätynyt tällaiseen rooliin?

Vaikka olen kerrostalon takapihan kasvatti Helsingistä, olen liikkunut metsissä aina mielelläni ja paljon. Olen kävellyt rinkka selässä monet Suomen kauneimmat metsäpolut ja näen, että metsä kuuluu olennaisena osana suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Jokaisella suomalaisella on suhde metsään, ja siksi haluan puolustaa metsiä ja metsätalouden toimintaedellytyksiä.

Turhauttaako sinua se, että Suomen mepit eivät ole yhtenä rintamana puolustamassa Suomen metsäelinkeinoja?

Sanoisin, että melkein kaikissa asioissa enemmistö Suomen edustajista on puolustanut maamme metsätaloutta. Esimerkiksi LULUCF-poikkeusta hakiessamme asian alullepanija oli vihreiden Ville Niinistö. EU-parlamentissa suomalaisedustajien asenteet metsätaloutta kohtaan eivät onneksi ole niin lukossa kuin kansallisessa politiikassa.

Mitä mahdollisuuksia Suomen EU-jäsenyys tuo metsänomistajille?

Euroopan unionin asettamista hiilipäästöjen vähentämistavoitteista on paljonkin hyötyä suomalaisille metsänomistajille, sillä puusta tuotetuilla materiaaleilla ja tuotteilla pystytään vähentämään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Yksi merkittävä puun uusi käyttökohde ovat biopolttoaineet, joita voidaan kohta käyttää myös lentokoneissa.

Euroopan unioni tarjoaa myös isot sisämarkkinat ja vakautta toimintaympäristöön. Kun unioni pitkän valmistelun jälkeen säätää jonkin lain, voi olla varma, ettei se muutu heti seuraavana päivänä.

Mikä kotimaan metsäteollisuuden tuore investointihanke on ilahduttanut sinua eniten?

Kemin biotuotetehtaan investointipäätös oli erittäin ilahduttava. Suomen metsät kestävät investoinnin hyvin, sillä viime vuosina on lopetettu monta tuotantolinjaa etenkin paperiteollisuudessa. Seuraavaksi odotamme päätöstä, mihin UPM sijoittaa uuden biopolttoainetehtaansa. Toivottavasti sekin rakennetaan Suomeen.

Onko Suomen hallitus ollut riittävän aktiivinen metsäasioissa?

Hallitus on hoitanut Suomen metsäasioita Euroopan unioniin päin mielestäni varsin kiitettävästi. Meidän europarlamentaarikkojen pitää olla itsekin aktiivisia hallituksen suuntaan eikä vain odottaa, että ministeri astuu ovesta sisään. Viime kuukausina hallituksella on ollut paljon muutakin tekemistä, joten pitää ymmärtää, että metsäasiat eivät voi olla ministereiden asialistalla joka viikko.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä?

Joulun jälkeen kävin kiertämässä Espoon Luukissa tutun kymmenen kilometrin lenkin.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2021.