Kukkaron saaren metsänomistajien hakkuutarpeita kartoitti metsäneuvoja Anni Korhonen (aik. Lääti), joka on nyt siirtynyt mhy Kymenlaakson palvelukseen. Kuva: Hanne Manelius
Saarissa leimikoiden suunnittelu vaatii tarkkuutta ja korjuukustannukset ovat korkeammat ‒ videolla seurataan saarihakkuun toteutusta ja puun kuljetusta Päijänteellä
Saarihakkuisiin liittyy monia erityispiirteitä. Aarre seurasi kesällä 2023 puun korjuuta Päijänteellä sijaitsevassa Kukkaron saaressa. Saaresta puut kuljetettiin lautan kyydissä mantereelle.Tilaajalle
Sekä hinaajan että puulautan syväys on pieni, joten niillä pystytään liikkumaan myös matalissa vesistöissä. Kuva: Hanne ManeliusPieni hinaaja etenee vakaasti pitkin Päijänteen Saviselkää työntäen edessään puulauttaa. Salmessa vauhti hidastuu, kun hinaajan kuljettaja Raimo Koljander ohjaa aluksensa huolellisesti lateraaliviittojen välistä.
Vielä viimeinen käännös, ja lautan keula osoittaa kohti Kukkaron saarta ja sen rannassa odottavaa materiaalikonetta.
On kesä 2023, ja kaksi ja puoli kilometriä pitkässä ja 1,8 kilometriä leveässä Kukkaron saaressa on viime viikot tehty hakkuita. Kyseessä on niin sanottu yhteismyynti, jossa useamman metsänomistajan leimikot on yhdistetty yhdeksi myyntieräksi.
Kalliimpaa korjuuta
”Saarella asuva metsänomistaja otti minuun yhteyttä ja kertoi, että hän olisi kiinnostunut hakkaamaan metsäänsä. Yhteydenoton jälkeen ryhdyin kartoittamaan muiden metsänomistajien halukkuutta puunmyyntiin”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsäneuvoja Anni Korhonen.
Yhteismyyntiin lähti mukaan toinenkin metsänomistaja, ja Korhonen pääsi kilpailuttamaan puukauppaa keväällä 2022.
Päijänteen metsänhoitoyhdistys suunnittelee saarihakkuita lähes joka vuosi. Hakkuiden erityispiirteiden vuoksi ne pyritään aina toteuttamaan yhteismyynteinä.
”Saarissa leimikoiden suunnittelu on työläämpää ja korjuukustannukset korkeammat, mikä tietysti heijastuu puusta maksettavaan hintaan. Mitä suurempi myyntierä, sitä kiinnostavampi se on ostajien silmissä, ja yleensä tällöin hintakin muodostuu paremmaksi”, Korhonen sanoo.
Kustannusten vuoksi saaripuista maksetaan 5–10 euroa pienempää mottihintaa.
”Moni metsänomistaja kyllä ymmärtää hintaeron, mutta käyn asian silti aina läpi, ettei se tule yllätyksenä.”
Lautalla kolmen rekan puut
Kukkaron rannassa hinaajan toinen kuljettaja Sampo Halttunen hyppää puulautalta laiturille, kiipeää materiaalikoneeseen ja ryhtyy nostelemaan puita rannan välivarastosta lautan kyytiin.
Työ etenee joutuisasti, kiitos materiaalikoneen pitkän puomin ja suuren kouran.
Kun lautta on lastattu täyteen, puuta liikkuu kerralla lähes saman verran kuin kolmessa tukkirekassa.
Ajoura nousee rannasta rinteeseen, ja syvemmältä metsiköstä kantautuu moton hurina. Motokuski Ilkka Niemelällä on työn alla harvennushakkuu.
”Hakattavat kohteet ovat pääsääntöisesti tavanomaista, havupuuvaltaista talousmetsää. Erityisiä luontokohteita, jotka olisi pitänyt ottaa huomioon hakkuun suunnittelussa, ei tällä kertaa ollut”, Anni Korhonen kertoo.
Kukkaron saarella tosin pesii sääksi, mutta linnun reviiri sijaitsee saaren toisessa kärjessä, kilometrien päässä työmaalta. Kalasääsken pesimäalueella hakkuut tulee ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle, ja 500 metrin säteellä pesästä suositaan jatkuvapeitteistä kasvatusta.
”Metsäkeskuksella on tieto kalasääsken pesistä, joten jos sellainen olisi suunnittelualueella, näkisin tiedon karttaohjelmastani”, Korhonen kertoo.
Maisema huomioon
Sääksiä tai ei, leimikon suunnittelija saa olla tarkkana saarikohteissa. Saarissa on usein osayleiskaava ja monesti myös ranta-asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon hakkuun maisemavaikutukset.
”Nämä metsät ovat PEFC-sertifioitu, joten rannoille on jätetty kymmenmetriset suojavyöhykkeet”, Korhonen kertoo.
Suojavyöhykkeillä tulevat kyseeseen vain poimintahakkuut. Maanmuokkausta, lannoitusta tai raivausta ei sallita.
Suojavyöhykkeiden puusto lisää luonnon monimuotoisuutta ja pehmentää hakkuualueen rajoja niin, että järveltä katsottuna alue näyttää metsäiseltä.
Kukkaron saaren rinteisessä maastossa maisemakuvaa voidaan pehmentää myös maisemapuilla ja säästöpuuryhmillä, jotka pyritään sijoittamaan hieman alemmas rinteeseen niin, että puiden latvukset yltävät lakikohdan ylle.
Ajokoneen kuljettaja Jarno Tynnyrinen tuo puukuorman rannan välivarastoon. Oikealla Metsäkonepalvelu Oy:n operaatioesihenkilö Petri Lahtinen. Kuva: Hanne ManeliusTekopökkelöitä koivuista
Metsäneuvoja Korhonen kertoo, että harvennuksissa metsää pyritään ohjaamaan kohti sekapuustoisuutta. Kahden tai useamman puulajin sekametsät ovat yhden puulajin metsiä monimuotoisempia, joten niiden odotetaan sopeutuvan paremmin esimerkiksi muuttuvan ilmaston haasteisiin.
Samalla sekametsän kasvatuksessa on kyse riskien hajautuksesta. Kun metsässä kasvaa useita eri puulajeja, sieltä voidaan myös korjata monia erilaisia puutavaralajeja.
Harvennetussa metsässä erottuu siellä täällä koivun runkoja, jotka on katkaistu 2–5 metrin korkeudelta. Puita kutsutaan tekopökkelöiksi.
”Tekopökkelöillä metsiin saadaan lisää pystylahopuuta, josta hyötyvät tikkojen ja tiaisten kaltaisten kolopesijöiden lisäksi monet muutkin lajit”, Korhonen selittää.
Kalusto kohteen mukaan
Puunkorjuusta vastaava Metsäkonepalvelu Oy on tuonut Kukkaroon kaksi hakkuukonetta ja yhden ajokoneen. Työkoneet kulkevat saareen puulautan kyydissä ja ajetaan rantaan ramppeja pitkin.
”Konekalusto valitaan kohteen mukaan. Jos matka välivarastolle olisi pidempi, olisimme tuoneet tänne toisenkin ajokoneen”, kertoo Metsäkonepalvelu Oy:n operaatioesihenkilö Petri Lahtinen.
Operaatioesihenkilönä Lahtisen vastuulla on hakea vesiliikenteen tarvitsemat luvat sekä kartoittaa sopivat rantautumispaikat.
Kukkaron saaren maanomistajille kerrottiin hakkuista etukäteen. Yksi maanomistaja kysyi, olisiko mahdollista jättää hänen tonttinsa rajalle puustoa pystyyn.
”Tietyssä määrin toiveet voidaan ottaa huomioon, ja tällä kertaa asia järjestyi”, Anni Korhonen kertoo.
Metsäkonepalvelun Petri Lahtinen haki vesiliikenteen vaatimat luvat sekä kartoitti rantautumispaikat. Kuva: Hanne ManeliusKalusto liikkuu järveltä toiselle
Metsäkonepalvelu Oy:llä on saaripuista pitkä kokemus. Myös tarvittava konekalusto, eli hinaaja, moduuleista koostuva lautta, materiaalikoneet ja moottoriveneet, löytyy omasta takaa.
Suurin osa Metsäkonepalvelun saarikohteista sijaitsee Päijänteellä, mutta moduulirakenteen ansiosta kalusto voidaan maanteitse siirtää myös muille järville. Kesällä 2022 yhtiö urakoi saarihakkuita Räävelijärvellä Päijät-Hämeessä.
”Puulautan syvyys on kuormattunakin vain metri ja hinaajan 1,5 metriä, joten pystymme liikkumaan matalissakin vesistöissä”, Petri Lahtinen kertoo.
Hinaaja ja puulautta etenevät laivaväyliä pitkin, ja hinaajan kuljettaja käyttää suunnistamiseen sisävesikarttaa ja GPS-paikanninta. Tämän lisäksi jokainen reitti käydään yllätysten välttämiseksi veneellä läpi ennen kuljetusten aloittamista.
Perinteisesti saaripuuta on kuljetettu maihin jääteitä pitkin, mutta nykyään saaripuut korjataan entistä useammin sulan veden aikaan. Puuautot vaativat metrin vahvuisen jään, eikä sellaista pystytä jäädyttämään leutona talvena. Jäätien teko on myös kallista.
Uittaminen on toinen perinteinen tapa, mutta Lahtisen mukaan lauttakuljetus on puun jatkojalostuksen kannalta parempi vaihtoehto.
”Lautan kyydissä puut saadaan perille kuivina, jolloin ne eivät pilaannu yhtä herkästi. Kuljetus on myös energiatehokasta.”
Hinaajan kuljettaja suunnistaa sisävesikartan ja GPS-paikantimen avulla. Jokainen reitti käydään veneellä läpi ennen kuljetusten aloittamista. Kuva: Hanne ManeliusJäiden tuloon asti
Vaikka puunkorjuu on saaressa samanlaista kuin mantereellakin, saarihakkuisiin liittyy muita erityispiirteitä.
Kun savotta alkaa, parinkymmenen tonnin painoiset hakkuukoneet on ajettava ramppia pitkin ensin lautalle ja saaressa lautalta pois. Lautalla kulkevat myös korjuussa tarvittavat polttoaine- ja ureasäiliöt.
Miehet kulkevat työmaalle työnantajan tarjoamilla moottoriveneillä. Kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, veneellä taitettava työmatka näyttäytyy mahtavana vaihtoehtona. Mutta saarihakkuita tehdään muulloinkin kuin keskikesällä, ja marraskuussa olosuhteet vesillä voivat olla ankarat.
”Viime vuonna Päijänteessä oli viisisenttinen jää, kun lopettelimme kautta”, Lahtinen kertoo.
Metsäkonepalvelun työntekijöille saarihakkuisiin osallistuminen on vapaaehtoista, ja uudet tekijät perehdytetään saarisavotoiden erityispiirteisiin kokeneiden opastuksella.
Rannassa Sampo Halttunen on saanut puulautan täyteen, ja hinaaja lähtee paluumatkalleen kohti Kaipolan entisen paperitehtaan rantaa Jämsässä. Saviselällä hinaajan kuljettaja nostaa nopeuden 5,5 solmuun.
Vähän kerrassaan hinaaja puulauttoineen pienenee, kunnes se lopulta katoaa Saviselän siniseen autereeseen.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
