Pekka Savolainen on mätästänyt omatekoisella kaivurillaan istutuspaikkoja joka vuosi, niin tänäkin keväänä. Kuva: Pentti Vänskä
Pekka sai aamuyöstä ajatuksen – ja kohta pihassa oli omatekoinen kaivinkone
Itseoppinut koneenrakentaja Pekka Savolainen rakensi ensimmäisen kuormatraktorinsa 1970-luvulla ja viihtyy yhä omatekoisten koneidensa kahvoissa.Kuopio
Pihassa olleet joutilaat metsäkoneen osat toimivat alkusysäyksenä oman kaivurin rakentamiseen. Kuopion Kurkimäessä asuva Pekka Savolainen on käyttänyt omatekoista kaivuria metsähoidossa jo parikymmentä vuotta. Kuva: Pentti VänskäAamuyön tunnit ovat luovaa aikaa. Unen ja valveen rajapinnassa alkoi pitkän linjan konemiehen mieli yhdistellä pihasta löytyviä sekalaisia osia uuteen järjestykseen.
”Yhtenä aamuna en saanut maattua. Mietin mitä tekisin joutilaalle Kockumsin metsäkoneen kääntölaitteelle”, Kuopion Kurkimäessä asuva entinen metsäkoneurakoitsija Pekka Savolainen kertoo.
Kääntölaite alkoi asettua metsämaan muokkauksessa tarvittavan ympäripyörivän kaivinkoneen osaksi. Kun Savolainen kampesi ylös sängystä suunnitelmat olivat valmistuneet jo pitkälle.
”Koskaan en tee kuvia paperille, vaan rakenteet ovat valmiina mielessä.”
Kääntölaite lepäisi suunnitelmassa kuorma-auton rungosta purettujen jalasten varassa, ja niiden toiseen päähän tulisivat pyörät.
Kone liikkuisi taimikossa kauhansa vetämänä, kuten ensimmäisillä hydraulikaivureilla oli tapana. Pidemmät matkat konetta vedettäisiin traktorilla tai siirrettäisiin lavetilla.
Nyt tuosta huonosti nukutusta aamuyöstä on aikaa liki parikymmentä vuotta, mutta tuolloin suunniteltu ja tehty kaivinkone on yhä käytössä.
”Viimeksi tänä keväänä mätästin sillä puretun sähkölinjan alla olevan pellon”, 79-vuotias Savolainen kertoo.
Töitä kaivuri on paiskinut joka vuosi. Savolaisella on metsää 650 hehtaaria, ja uudistettavia aloja riittää.
Kolme tonnia painavalla koneella on ikää parikymmentä vuotta. Rakenne on kutakuinkin alkuperäinen, mutta moottori on vaihtunut.
”Alkuperäinen Merceds-Benz 508-pakettiauton moottori alkoi syömään liikaa öljyä, joten se vaihtui leikkuupuimurista otettuun Valmetin kolmesylinteriseen moottoriin.”
Moottori pyöritti aluksi Volvon mäntäpumppua. Pumpun pyörimisnopeutta voitiin säätää vaihteiston avulla. Sitten konetta kohtasi surullinen sattumus.
”Eräs henkilö laittoi öljytankkiin kivennäismaata. Pumppu kului väljäksi ja piti vaihtaa huutokaupasta löytyneeseen siipipumppuun. Se ei tuota ihan yhtä hyvin painetta, mutta sillä pärjää, kun on tehnyt pieniä muutoksia.”
Puomin ja kauhan ohjaus toimii nelivipusysteemillä. Koneen kääntö tapahtuu hydraulisylinterin käyttämällä kampiakselilla.
”Siinä on kuollut kohta, jonka yli pitää mennä vauhdilla, mutta sen oppii.”
Itselleen kun tekee, niin ei tarvitse hienostella. ”Miltä kone näyttää, sillä ei ole minulle merkitystä. Pääsia on, että se toimii”, Pekka Savolainen sanoo. Kuva: Pentti VänskäKääntö on ollut kaivurin kahdenkymmenen vuoden käytön ajan oikeastaan ainut murheenkryyni. Kiinnityksen ovat joutuneet koville ja tahtoneet irtoilla.
Savolainen aloitti metsäkonemiehenä vuonna 1960, kun maataloustraktorit tekivät tuloaan hakkuille. Puut liikkuivat Pohjois-Savossa metsästä vielä pääosin hevosella, mutta Savolainen ajoi Valmet 359:llä. Hän kuljetti puut laanilta tehtaalle tai radan varren terminaaliin Maaningalle.
”Sitten vaihdoin Valmet 361:een, oli Fordson Major, Zetor 4011 ja 5011 ja 1970 ostin juontotraktoriksi tehdyn runko-ohjatun Valmet Terran, johon rakensin kantavan rungon ja aloin ajaa puuta metsästä.”
Kun markkinoille tuli tehdastekoisia ajokoneita, Savolainen osti Volvon Pikku Nallen eli SM 462:n. Sitten hän siirtyi Ponsseen, mutta omia ajokoneita syntyi tasaiseen tahtiin.
”Eläkkeelle kun jäin, niin tein kolme ajokonetta ja oman harvesterin. Toisen ajokoneen möin veljelle ja harvesterin purin kun kyllästyin siihen. Se vähän harmittaa, ei olisi pitänyt purkaa.”
”Miltä kone näyttää, sillä ei ole minulle merkitystä. Pääasia on, että se toimii ja täyttää tehtävänsä.”
Koneet syntyivät vanhassa riihessä, jota ei enää ole.
”Ympäristöihmiset käskivät purkaa sen pois, joten sen jälkeen olen rakennellut taivasalla.”
Koneet ovat saaneet hahmonsa häkellyttävän vähäisillä työkaluilla, joista tärkein oli traktorin voimanotolla pyörivällä hitsausmuuttajalla.
”Ohuet peltityöt olen hitsauttanut naapurin migillä, mutta nyt minulla on valovirralla toimiva invertteri.”
Raaka-aineina Savolainen on käyttänyt muista koneista purettuja osia ja romuttamoilta haettua terästä.
Koneiden ulkonäköön Savolainen ei ole uhrannut juurikaan paukkuja.
”Miltä kone näyttää, sillä ei ole minulle merkitystä. Pääasia on, että se toimii ja täyttää tehtävänsä”, kesällä 80 vuotta täyttävä konemies sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
