Metsien hoidolla ja lehtipuiden määrällä voidaan vaikuttaa aluskasvillisuuden monimuotoisuuteen ‒ mustikka hyötyy harvennuksista
Sekametsillä on monia hyötyjä metsänkasvatuksessa. Yksi on se, että lehtipuut lisäävät metsän aluskasvillisuuden lajikirjoa.Tilaajalle
Mustikka tarvitsee paitsi ravinteita myös valoa. Ylitiheässä sekametsässä valoa on liian vähän. Kuva: Jarkko SirkiäAluskasvillisuus luo perustan metsien biodiversiteetille eli lajikirjolle. Se tuottaa marjasatoja ja ylläpitää myös muun eliöstön biodiversiteettiä tarjoamalla ravintoa metsän eläimille hyönteisistä karhuun saakka.
Aluskasvillisuuden monimuotoisuuteen ja marjasatoihin voidaan vaikuttaa metsien hoidolla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa selvitettiin, kuinka eri tekijät kuten lehtipuiden määrä ja metsän tiheys vaikuttavat metsissä kasvavien putkilokasvien lajimäärään sekä ruohokasvien ja mustikan peittävyyteen eli runsauteen.
”Kun lehtipuiden osuus ja puulajien määrä havumetsässä kasvoivat, putkilokasvien lajimäärä ja ruohokasvien peittävyys aluskasvillisuudessa suurenivat”, kertoo Luken johtava tutkija Päivi Merilä.
Metsän tiheys eli yli 10 cm paksujen runkojen määrä hehtaarilla taas vaikuttaa tutkimuksen mukaan päinvastaiseen suuntaan.
”Mitä tiheämpi metsä, sitä vähemmän valoa ja sitä vähemmän aluskasvillisuudessa on lajeja. Valoisissa, paljon lehtipuita sisältävissä metsissä lajien lukumäärä on suuri. Tiheässä metsässä, jossa ei käytännössä ole lehtipuita ollenkaan, lajeja on vajaa puolet siitä.”
Mustikka hyötyy harvennuksista
Lehtipuut parantavat myös metsämaan ravinteisuutta, joka määriteltiin tutkimuksessa humuskerroksen kalsiumpitoisuuden sekä hiili-typpisuhteen avulla.
”Koivujen lehtikarike on helpommin hajoavaa ja vähemmän hapanta kuin havupuiden. Tämä on yksi tärkeä tekijä, miksi juuri lehtipuut lisäävät lajirunsautta aluskasvillisuudessa”, sanoo Merilä.
Lehtipuiden vaikutus mustikan peittävyyteen vaihteli tutkimuksen mukaan maantieteellisesti. Kun lehtipuiden osuus metsässä kasvoi, Pohjanmaalla ja Kainuussa mustikan peittävyys lisääntyi mutta eteläisessä Suomessa väheni.
”Keskiboreaalisen vyöhykkeen eli Pohjanmaan ja Kainuun metsät ovat mäntyvaltaisempia ja valoisampia kuin eteläboreaalisen vyöhykkeen tiheät kuusivaltaiset metsät. Lehtipuiden suurempi osuus ylitiheässä kuusimetsässä ei auta mustikkaa, koska valoa on liian vähän.”
Miten metsiä pitäisi hoitaa, jotta puiden lisäksi myös muut kasvilajit menestyvät? Merilän mukaan sekametsiä kannattaa suosia. Aluskasvillisuuden monimuotoisuuden edistämisen lisäksi ne parantavat metsien tuhonkestävyyttä.
”Jaksollisessa metsänkasvatuksessa kuusitaimikko pitäisi istuttaa harvemmaksi, jotta sinne jää luontaista tilaa lehtipuille. Myös taimikon perkausvaiheessa tulisi jättää lehtipuustoa metsään.”
”Mustikan kannalta on hyvä huolehtia harvennushakkuista. Kannattaa myös miettiä, voisiko hyvässä mustikkametsässä hieman lykätä päätehakkuuta. Mustikka toipuu hitaasti esimerkiksi maapohjan käsittelystä.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
