

Puupellettilämmittäjät ovat tuskailleet pellettien heikon saatavuuden ja jyrkästi kohonneiden hintojen kanssa pitkin syksyä ja alkutalvea.
Euroopan laajuisen pellettipulan ja hintojen nousun taustalla on Venäjän hyökkäyssodan vuoksi loppunut pellettien tuonti Venäjältä ja kaikenlaisen energian hinnan kallistuminen.
Yksityisten kuluttaja-asiakkaiden on ollut vaikea täyttää varastojaan, kun suuret kotimaiset tuottajat ovat asettaneet etusijalle isot yritysasiakkaat.
Järvenpäässä toimivan K-Raudan myyntipäällikkö Tomi Teräs kertoo, että syksyn kuluessa oli yli kuukauden jakso, kun asiakkaille jouduttiin myymään pelleteistä "ei oota".
"Tilanne helpottui hetkeksi, kun saimme yhden kuorman. Nyt tavaraa on vielä jonkun verran, mutta kohta taas tarjotaan ´ei oota´ valitettavasti", Teräs kuvaa tilannetta.
"Jos olisi ollut kristallipallo, niin olisimme ruvenneet jo viime keväänä tankkaamaan pellettejä varastoon ja paljon", hän manailee.
K-Raudan kauppaketjussa 500 kilon pellettisäkki maksaa 299 euroa. Hankkijan myymälöissä hinta on sama. K-Raudan säkeissä on Versowoodin ja Hankkijan säkeissä ProPelletin pellettejä.
"Tänä vuonna hinta on noin tuplaantunut", Teräs sanoo.
ProPelletin myyntijohtaja ja osaomistaja Timo Peltokorpi kertoo, että yhtiö tuottaa ja toimittaa pellettejä sen, minkä pystyy. Ensisijaisesti pyritään pitämään hänen mukaansa huolta vanhojen sopimusasiakkaiden toimituksista.
ProPelletin tuotannosta suuri osa menee yhtiön omille sekä muille lämpölaitoksille.
Yhtiö on investoimassa nykyiseen tehtaaseen Ylivieskaan Pohjois-Pohjanmaalle ja kokonaan uuteen tehtaaseen Tervolaan Lapin läänin puolelle.
Investointien valmistuessa ensi vuonna ProPelletin tuotantokapasiteetti noin kaksinkertaistuu Peltokorven mukaan 60 000–70 000 tonniin.
Investoinnit sisältävät kuivurit, joiden ansiosta tulevaisuudessa voidaan käyttää myös aiempaa kosteampia raaka-aineita.
”Tuotanto on myyty käytännössä ensi vuoden syksyyn asti.” Jaakko Huovinen
Suomessa kulutettiin viime vuonna pellettejä 550 000 tonnia, josta kolmanneksen valmisti Neova eli entinen Vapo. Kolmanneksen tekivät muut kotimaiset Versowoodin ollessa toiseksi suurin kotimainen.
Kolmannes kulutuksesta oli tuontipellettiä Venäjän kattaessa 60 prosenttia tuonnista ja Baltian maat loput.
Stora Enso on käynnistämässä uutta pellettitehdasta Varkaudessa vielä tämän vuoden lopulla. Yhtiöllä ei ole ollut Suomessa pellettien tuotantoa sen jälkeen, kun tuotanto Kiteellä loppui 2019.
Stora Enson Suomen pellettien myyntipäällikkö Jaakko Huovinen kertoo, että pellettitehtaalla on tehty jo koneiden ja laitteiden koekäyttöjä.
Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 30 000 tonnia. Täyteen vauhtiin päästyään tehtaan tuotanto kattaisi noin viisi prosenttia viime vuonna Suomessa kulutetusta määrästä.
"Tämän talven tilannetta ei tehdas ehdi helpottamaan", Huovinen toteaa.
Stora Enso ryhtyy toimittamaan pellettejä sekä isoille että pienille kaukolämmön tuottajille. Asiakkaina on myös muun muassa hotelleja ja asunto-osakeyhtiöitä.
Huovisen mukaan vielä ei ole päätetty, avataanko pellettien myynti myös verkkokaupan kautta.
"Ensin pitää täyttää olemassa olevat toimitussopimukset. Tuotanto on myyty käytännössä ensi vuoden syksyyn asti", hän aikatauluttaa suunnitelmia.

Suomen suurin pellettien valmistaja Neova ostaa pellettien raaka-aineen muilta yrityksiltä, koska yhtiöllä ei ole omia sahoja kuten Stora Ensolla ja Versowoodilla.
Pellettien pääraaka-aineisiin kuuluvat sahateollisuuden sivutuotteet: sahanpuru, höylälastu ja haketetut tasauspalat.
Neovan pellettiliiketoiminnan johtaja Jarkko Kaattari toteaa, että kaikille puupohjaisille polttoaineille on tällä hetkellä valtava kysyntä.
"Meidän lopputuotteellemme on suuri kysyntä, mutta samaan aikaan myös meidän käyttämälle raaka-aineelle on tosi kova kysyntä."
Kaattari näkee riskinä, että sahayritykset jarruttavat heikentyneen sahatavaramarkkinan vuoksi tuotantoa, mikä vähentää pellettien raaka-aineiden tarjontaa.
Neova myy pellettejä Vapo-tuotemerkillä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
