Sahasuvun vesa pysyy visusti erossa jatkojalostuksesta
Ei ole tullut mieleenkään hankkia höylää, sanoo Westas Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra.
Westas Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra haluaa keskittyä perussahaukseen. Kuva: Markku VuorikariSuomalaisia sahoja on vuosikausia patisteltu nostamaan puun jalostusastetta, jotta tuotannosta jäisi enemmän rahaa Suomeen. Asiaa kommentoi muutamia viikkoja sitten myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).
Ministeri kehui Seinäjoen-vierailullaan kemiallisen metsäteollisuuden uusia tuotteita ja kaipasi tuotekehitystä ja uusia vientimahdollisuuksia myös mekaaniseen puunjalostukseen (Ilkka 7.10.).
Haaveet sahojen kannattavasta jatkojalostuksesta saavat täystyrmäyksen länsisuomalaisen Westas Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Kopralta.
”Siinä asiassa on puhuttu vuosikausia hassuja. Moni on kokeillut jatkojalostamista. Valitettavasti sijainnin vuoksi se ei onnistu”, hän sanoo.
Kopra tietää, mistä puhuu, sillä hän on myös hallituksen puheenjohtaja monipuolista jatkojalostusta harjoittavassa Versowood-konsernissa.
Omilla sahoillaan Porin Pihlavassa ja Koski Tl:ssä Kopra panostaa kustannuskilpailukykyyn.
”Keskitymme sahaukseen ja hyvään asiakaspalveluun. Ei ole tullut mieleenkään hankkia höylää. Höyläys ei tuo meille minkäänlaista lisäarvoa – meidän asiakkaamme höyläävät.”
Kopran mukaan sahatavaran jalostamisen vaikeus piilee siinä, että vientimaita on noin 40 ja jokaisessa maassa asiakkaat haluavat erilaisia tuotteita.
Valikoimia pitäisi olla valtavasti ja toisaalta asiakkaille pitäisi toimittaa pieniäkin määriä. Se on kaukaisesta Suomesta vaikeaa. Kaiken lisäksi kotimaankin markkinat ovat pienet.
”Parasta on, jos jalostuksen tekee paikallinen yritys.”
Yksi ongelma on se, että höylääminen, maalaaminen ja muu puuntyöstö vaativat työvoimaa enemmän kuin pelkkä sahaus. Työvoimakustannuksissa Suomi ei ole erityisen kilpailukykyinen maa.
”Pitkälle automatisoiduissa työstölinjoissa pärjäämme vientimarkkinoilla. Meillä ei ole korkeammat palkkakulut kuin muissa länsimaissa, mutta Baltian, Romanian ja Puolan kaltaisten maiden kanssa on vaikeaa. Jos tuote on käsityötä vaativaa, emme pärjää”, sanoo vaajakoskelaisen Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka.
Hän antaa tylyn arvion sahojen 2000-luvulla tekemille höylä- ja maalauslinjainvestoinneille.
”Ei niistä oikein liiketoimintaa tullut."
Suomen Sahat ry:n toimitusjohtajan Kai Merivuoren kanta höyläykseen ja muuhun jatkojalostukseen on hyvin samanlainen kuin Kopran.
”Jalostaminen on niin erilaista bisnestä, että sahurien kannattaa pysyä omassa lestissään.”
Hän tähdentää, ettei sahauksen yhteyteen voi rakentaa kannattavaa jatkojalostusta, jos edes perussahaus ei ole kannattavaa.
”Sahoilla jalostaminen kannattaa vain silloin, kun tuotanto pystytään integroimaan niin, että syntyy aitoja synergiaetuja. Niiden pitää ulottua puunhankintaan asti.”
Tällaisia onnistujiakin Suomesta löytyy, esimerkiksi Keitele Group, joka on räätälöinyt tuotantonsa Japanin vientituotteiden mukaan.
Jutun otsikkoa "Toisen polven sahuri pysyy visusti erossa jatkojalostuksesta" muutettu klo 19.59. Kopran suvussa on harjoitettu sahateollisuutta useamman kuin kahden sukupolven ajan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
