Metsityksestä tuli bisnestä Suomessakin – 4H-liitto metsittää entisiä turvetuotantoalueita

4H-liitto perehdyttää istuttamaan tulevat nuoret töihin. Kuva: Tiina Rinne

Viime vuosina Suomeen on syntynyt lukuisia yrityksiä, jotka tarjoavat yksityishenkilöille tai toisille yrityksille hiilikompensaatiopalveluita. Kompensaatiopalveluita tarjoavat yritykset keräävät rahaa, jonka ne käyttävät hiilen poistamiseen ilmakehästä. Yleisin keino on istuttaa tai suojella metsää.

"Aina puhutaan metsittämisestä muualla, mutta Suomessakin voidaan metsittää", 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski toteaa.

Nuoria yrittäjyyteen kannustava 4H-liitto on lähtenyt kotimaiseen kompensaatiobisnekseen mukaan. Taimiteko-kampanjassa se metsittää alueita, joilla ei ole kasvanut metsää kolmeenkymmeneen vuoteen. Istutustöitä tekevät paikalliset nuoret, tavallisimmin yhdeksännen luokan päättäneet.

Päästöjään kompensoiva yritys tai muu organisaatio maksaa 4H-liitolle haluamansa rahasumman. Se käytetään metsän istuttamisesta ja kasvattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. 4H-liitto sitoutuu huolehtimaan metsänhoidosta ainakin 55 vuoden ajan.

Aloite Taimiteko-kampanjaan tuli matkailuautoja myyvältä Best-Caravan Oy:ltä. Se halusi kompensoida päästönsä läpinäkyvällä tavalla. Kompensaatiolaskelmat tilattiin Luonnonvarakeskukselta.

Kun 4H-liitto alkoi selvitellä mahdollisuuksia uudenlaiseen yrittäjyyteen, selvisi nopeasti, että palvelulle olisi enemmänkin kysyntää.

4H-liiton lisäksi Suomessa toimii muutamia vastaavaa palvelua tarjoavia kompensaatioyrityksiä, esimerkiksi Puuni ja Nordic Green Solutions.

4H-liitto on saanut ja ostanut suopohjia Vapolta. Ohutturpeiset sopivat parhaiten metsän kasvatukseen. Aaro Hentinen istutti taimia viime kesänä Mikkelissä. Kuva: Tiina Rinne

4H-liiton Taimiteko-kampanja käynnistyi viime vuonna. Kesäkuussa 2019 metsitettiin 3,9 hehtaarin kohde Varsinais-Suomen Nousiaisissa. Istutustöihin palkattiin nelisenkymmentä nuorta, eli hanke kiinnosti heitä todella paljon.

"Nuoret saavat kaksinkertaisen palkan tavalliseen istutustyöhön verrattuna. Toisaalta istuttamaan tuli sellaisiakin, jotka yllättyivät, kun kuulivat saavansa työstä palkkaa", Alakoski kertoo.

Hänen mukaansa viime vuonna puhuttiin paljon ilmastonmuutoksesta: oli vaaleja ja ilmastolakkoja.

"Nuoret eivät ole aiheuttaneet ilmastonmuutosta, mutta he kantavat sen seuraukset."

Kuluneena kesänä Taimiteko-kampanja työllisti jo yli 200 nuorta ja istutusmäärä kasvoi 90 hehtaariin.

4H-liiton tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä.

"On selvää, että tavoite on tällä mallilla kova", Alakoski myöntää.

Kunnianhimoinen tavoite valikoitui sillä perusteella, että Suomen metsäpinta-ala pienenee vuosittain noin 10 000 hehtaaria rakentamisen ja pellonraivauksen myötä.

Pieta Lindroos, Aada Rantanen ja Emma Rinne istuttivat metsää Nousiaisissa kesällä 2019, kun Taimiteko-kampanja käynnistyi. Kuva: Tiina Rinne

Taimiteko-kampanjassa metsitettävät alueet ovat 4H-liiton omistamia.

Viime vuonna turvealan yritys Vapo täytti 80 vuotta. Se lahjoitti 4H-liitolle sen kunniaksi 80 hehtaaria entisiä turvetuotantoalueita, niin sanottua suopohjaa.

"Niiden metsitys on melko vaativaa. Kohteet ovat hyviä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, mutta vaativat esimerkiksi tuhkalannoitusta. Turvekerros ei saa olla liian paksu", Alakoski toteaa.

Suurin osa Vapon lahjoittamista alueista metsitettiin kuluneena kesänä, joten tänä syksynä 4H-liitto osti 309 hehtaaria lisää maita Vapolta. Pirkanmaan metsänhoitoyhdistys tarkisti alueet ja totesi, että noin 250 hehtaaria soveltuu metsitettäväksi.

Vapolta hankitut alueet sijaitsevat siellä, missä turvetuotantoakin on, esimerkiksi Utajärvellä, Kiuruvedellä, Virroilla, Ähtärissä, Teuvalla, Kuortaneella ja Kemijärvellä.

4H-liitto on valtakunnallinen toimija, joten Alakosken mukaan myös Etelä-Suomen metsityshankkeet kiinnostavat sitä.

"Ilmastoa ajatellen on se ja sama, mihin taimet istutetaan. Meille nuorten työllistäminen on ykkösprioriteetti."

Lue myös:

Hiilensidontalaskelmat ovat täynnä oletuksia – hyvä silti että metsitetään

Lue lisää päästöjen kompensoimisesta:

Professori: Yksikään hiilikompensaatioita myyvä palvelu ei ole tieteellisesti luotettava – kotimaiset palvelut pyrkivät hyvään, ulkomaisten joukossa huijareita

Kotimaisten hiilensidontapalvelujen hinnoissa isot erot: Suomalaisen vuosipäästöjen hyvitys maksaa 79–2 800 euroa

Kiinnostaako päästöjen hyvitys? Lemmikin ilmastopäästöistä saa maksaa parikymppiä, veneilykaudesta 40 euroa ja lihansyönnistä 83 euroa

Kotimainen hiilensidontapalvelu maksaa metsänomistajille lannoittamisesta

Soita ennallistava Hiilipörssi tekee verrattain kallista, mutta pitkäkestoista hiilensidontaa