

Voi sentään. Onpa huonosti asiat.
Ville Salonen antaa katseensa pyyhkiä yli vanhalle pellonpohjalle istutetun kuusentaimikon. Taimikko on hiljattain ensiharvennettu, ja vaikka harvennuksessa vikaisimmat rungot on kaadettu, ei jäljelle jääneiden laatu päätä huimaa.
Teräviä latvuksia ja pitkiä vuosikasvuja ei täällä juuri näy. Kasvuhäiriöitä, poikaoksia ja monilatvaisia taimia senkin edestä.
Taimikko kärsii vakavasta boorin puutteesta. Boorin puutos on yleinen vaiva erityisesti vanhoilla kaskimailla. Vaikka boorin puute kiusaa myös koivikoita ja männiköitä, tyypillisimpiä oireet ovat kuusikoissa.
Pahimmillaan boorin puute johtaa merkittäviin taloudellisiin tappioihin, sillä kasvuhäiriöinen puu ei tuota laadukasta tyvitukkia. Vaivan voi onneksi kuitenkin torjua lannoituksella.
Salonen parkkeeraa mönkijänsä palstan reunaan ja nostelee tarvittavat varusteet ajouran reunalle. Neljä 20 litran vetoista astiaa täynnä valmiiksi sekoitettua boorilannoitetta, reppuruisku, suojavarusteet ja selkäreppu. Varmuuden vuoksi mönkijässä kulkee mukana myös pieni moottorisaha siltä varalta, että reitiltä pitää raivata tuulenkaatoja.
Repusta hän kaivaa puhelimen ja tarkastaa karttaohjelmasta palstan muodon. Sen jälkeen hän tarkastaa silmämääräisesti ajourien sijainnin.
”Aloitan aina maastokatselmuksella ja suunnittelen, mistä aloitan työn ja mihin jätän lannoiteastiat. Tavoitteena on, ettei työmaalla tarvitse ottaa yhtään ylimääräistä askelta.”
Salonen on yrityksensä, Tmi Metsä Salosen, kautta urakoinut boorilannoituksia viiden vuoden ajan. Vuosittain hän urakoi Jyvässeudulla noin sata hehtaaria metsää.
Tämänpäiväinen kohde sijaitsee Petäjävedellä ja on pinta-alaltaan noin seitsemän hehtaaria. Sen ehtii sopivasti käydä läpi yhden työpäivän aikana.

Salonen on tehnyt boorilannoitteet astioihin valmiiksi. Kahdenkymmenen litran astiassa on 15 litraa valmiiksi sekoitettua lannoitetta.
”Kun astiaan jättää viisi litraa tyhjää tilaa, boori sekoittuu paremmin, varsinkin kylmällä säällä.”
Levitykseen Salonen käyttää Stihlin moottoriruiskua, johon lannoitetta mahtuu kerrallaan 18 litraa.
”Kun aloitin nämä hommat, käytössäni oli mekaaninen, käsin pumpattava ruisku. Kyllä silläkin levitteli, mutta siinä tehokas kantama on vain kolme neljä metriä, kun moottoriruiskulla se on 7–8 metriä.”
Salonen pukee ylleen suojavarusteet: visiirillisen metsurinkypärän, kuulosuojaimet ja hengityssuojaimen sekä sadetakin.
Sää on boorin levitykseen mitä parhain. Loppukesästä aamun tunteina metsässä on vielä viileän raikasta, joten levittäjä ei joudu hikoilemaan varustuksensa alla.
Sää on myös tyyni.
”Pyrin välttämään levitystä yli neljän sekuntimetrin tuulella, sillä boorisuihkua on silloin vaikea hallita.”
Nestemäinen boori levitetään sulaan maahan. Vesisateella levitykseen ei kannata ryhtyä.
”Pahimmat horsmikot pyrin hoitamaan joko alkukeväästä tai syksyllä. Muuten levittäminen olisi melkoista taistelua.”

Boorilannoitusta markkinoidaan usein helppona työmuotona, jonka metsänomistaja tekee näppärästi itsekin. Metsäpalveluyrittäjä Salonen on eri mieltä.
”En ymmärrä alkuunkaan, miksi boorilannoituksesta annetaan kuva, että työ olisi köykäistä. Täysi moottoriruisku painaa 38 kiloa. Kanna sitä kymmenen tuntia päivässä. Voin vakuuttaa, että köykäisyys on kaukana.”
Kun ruisku on selässä, säiliö on ruiskuttajan pään korkeudella. Korkealle jäävä painopiste suistaa raavaankin miehen helposti tasapainosta.
”Ja jos kaatuu väsyneenä ruisku selässä, ylös ei meinaa päästä.”
Omatoimiruiskuttajaa Salonen neuvoo treenaamaan ensin raivaussahan kanssa.
”Pitää pystyä raivaamaan täysi työpäivä metsurin kamppeissa. Vasta sen jälkeen kannattaa kokeilla boorin levitystä.”
Metsäpalstalla Salonen etenee kaistale kerrallaan: ensin suoraan sata metriä, sitten sivulle 15 metriä, ja sitten takaisin. Säntillinen eteneminen takaa sen, että boori levittyy taimikkoon tasaisesti eikä levittäjälle itselleen kerry ylimääräisiä askelia.
”Ei puusto tupla-annoksesta myrkytystä saa, mutta ei se myöskään kasva yhtään nopeammin, vaikka kuinka mättäisit sen päälle lannoitetta.”
Itse levitys tapahtuu kuin palstalla ei taimia olisikaan. Suihkua ei siis suunnata erityisesti oksille tai runkojen tyville.
Salosen työmaista noin puolet on ensiharvennusikäisiä ja puolet tätä nuorempia taimikoita. Viime vuosina metsänomistajat ovat tilanneet boorilannoituksen yhä nuorempiin taimikoihin.
”Metsänomistajat haluavat maksimoida puun kasvun. He eivät ota sitä riskiä, että kasvu hidastuisi maaperän boorinpuutoksen takia.”
Vanhimmat metsät, joihin Salonen on booria levittänyt, ovat olleet noin 60-vuotiaita. Niidenkin kasvu on kuulemma elpynyt.
”Jos päätehakkuuseen on 15–20 vuotta, boorilannoitus kannattaa ja varmasti tuo lisäprosentteja puun saantoon.”

Boorilannoitus on metsänhoitoon yksi kannattavimmista investoinneista, jonka metsänomistaja voi tehdä, arvioi Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Teemu Hytönen.
Boorin puute aiheuttaa monilatvaisuutta, poikaoksia sekä mutkaista kasvua, joka pahimmillaan pilaa tyvitukin.
Mitä vakavammasta boorin puutteesta on kyse, sitä varhaisemmassa vaiheessa kasvuhäiriöt ilmenevät. Lievä puutos saattaa näkyä vasta ensiharvennusikäisessä puustossa.
”Olemassa olevia vikoja ei boorilannoituksella paranneta, joten puutos tulisi korjata mahdollisimman nuoressa kehitysvaiheessa.”
”Boorinpuutteen vuoksi tukkiprosentti voi uudistusleimikoilla pudota 15–20 prosenttia ja harvennuksissa suhteellinen vaikutus on vielä tätäkin suurempi. Kiertoajan mittaan talousvaikutus voi olla 2 000–4 000 euroa hehtaarilta.”
Boorilannoituksen kustannus riippuu käytetystä lannoitteesta ja levitystavasta. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella yleisimmin käytetyn kopterilevityksen arvonlisäveroton hinta on ollut noin 260–270 euroa hehtaarilta, mihin saa Kemera-tukea 30 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Boorilannoitukseen käytettävä drooni on iso lennokki. Laitteen siipien kärkiväli on kaksi metriä ja hinta kymmeniä tuhansia euroja. Lentämiseen vaaditaan lentolupakirja, eikä lennättäminen ole kaikilla alueilla sallittua.
Lainsäädäntö edellyttää, että pilotilla on oltava jatkuva näköyhteys drooniin, vaikka varsinainen lento tapahtuisi automaattisesti GPS:n avulla reittiä seuraten.
Vaikka drooneja vielä nykyään käytetään harvakseltaan boorilannoituksiin, lähivuosina ne yleistyvät, arvioi Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen myyntipäällikkö Henri Mommo.
Mommon mukaan pioneerityötä tekevät parhaillaan pienet yritykset. Isommat yritykset astuvat pelikentälle, kun lastentaudit on ensin ratkottu.
Siinä, missä reppuruiskulla varustettu metsuri ehtii päivässä käydä läpi kaksi hehtaaria, droonilla hehtaareja kertyy kymmenen. Haasteita voi tuottaa levitystarkkuus.
”Boorilannoiteliuos on hienonhienoa sumua, joka vähänkin voimakkaammalla tuulella lentää ihan muualle. Lisäksi latvuksen yläpuolelta levitettäessä isompi osa liuoksesta päätyy latvuksiin eikä puun juurelle. Lehdiltä se haihtuu maanpintaa herkemmin”, Mommo kertoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2022.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
