Lukijalta: Kenen etua palvelee lakimuutos, joka sallii asuntojen muuttamisen hotelleiksi?

Hallitus ajaa läpi lakia, joka avaisi asumiseen tarkoitetut tilat laajamittaiselle ammattimaiselle majoitustoiminnalle.

Lain valmistelun aikana esitetty kritiikki on ollut poikkeuksellisen laajaa. Huolta ovat ilmaisseet kaupungit, asunto-osakeyhtiöt, oikeusoppineet, matkailuala ja asukkaat. Kritiikki koskee puutteellisia vaikutusarvioita, valvonnan riittämättömyyttä, kilpailun vääristymistä sekä asumisen suojan toteutumista.

Silti lakia pusketaan eteenpäin.

Sitä perustellaan elinkeinovapaudella. Se on tärkeä oikeus, mutta hyvä lainsäädäntö sovittaa yhteen muut perusoikeudet ja yhteisen edun.

Samaan aikaan Euroopan maat rajoittavat ammattimaista lyhytvuokrausta turvatakseen asuntotarjonnan ja asuinalueiden elinvoiman. Suomessa ollaan kulkemassa aivan päinvastaiseen suuntaan.

Ajankohta herättää kysymyksiä. Rakennusala on vaikeuksissa ja asuntosijoittamisen tuotot ovat heikentyneet. Jos asunto tuottaa enemmän majoituskäytössä kuin kotina, sen arvo nousee. Hyötyjiä voivat olla sijoittajat, kiinteistönomistajat ja rakennusalan toimijat.

Kyse ei ole väitteestä, vaan kysymyksestä: keitä tämä uudistus käytännössä hyödyttää eniten?

Suurin huoli koskee asumista. Koti ei ole pelkkä sijoituskohde, vaan hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Kun asumisen ja liiketoiminnan rajaa hämärretään ilman riittävää valvontaa, muuttuvat myös turvalliset naapurustot. Samalla kuntien mahdollisuudet ohjata maankäyttöä heikkenevät.

Nyt punnitaan sitä, rakennetaanko kaupunkeja ensisijaisesti ihmisille, jotka asuvat niissä, vai markkinoille, jotka etsivät asunnoille yhä tuottavampia käyttötapoja.

Jos näin merkittävän lakimuutoksen hyötyjä ei pystytä osoittamaan vakuuttavasti, on perusteltua kysyä, onko valmistelussa asetettu etusijalle yhteinen etu.

Asumisen periaatteita ei pidä muuttaa ilman varmuutta siitä, että uudistus palvelee koko yhteiskuntaa eikä vain harvoja. Voinemme luottaa syksyiseen perustuslakivaliokunnan oikeudenmukaiseen päätökseen.

Taina Torvela

KTM, ekonomi