Lukijalta: Laajoja metsäpaloja voi esiintyä tulevaisuudessa Suomessakin

Tutkijat ovat varovaisia arvioidessaan suurten metsäpalojen kasvua Suomessa, perusteluna on Suomen metsäautotieverkosto. Sammutustöihin pääsee hyvin, metsäpaloja havainnoidaan monipuolisesti, satelliittihavainnot kattavat asumattomiakin alueita, lisäksi metsänhoitotavat vähentävät palokuormaa metsissä.

Presidentti Trumpkin kehui taannoin suomalaisten metsien ”haravointia”, tarkoittaen ehkä paloalttiiden rääsiköiden harventamista.

Suomessa on kuitenkin ollut isoja metsäpaloja. Vuonna 1960 paloi kuukauden ajan metsää Sallan Tuntsassa, paloalue oli 20 000 hehtaaria. Venäjän puolella paloi samanaikaisesti 100 000 hehtaaria. Paloa oli Suomessa sammuttamassa 130 varusmiestä ja 500 muuta ihmistä. Puiden korjuuta, ”nokisavottaa”, kesti vuoteen 1967 asti.

Suuri kasvukauden kuivuus, ”seitsemän viikon pouta”, on koettu Suomessakin vuonna 2006. Kuivuus aiheutti laajat metsäpalot myös Suomen itäpuolella Venäjällä sekä Siperiassa, missä paloja ei sammutettu, vaan niiden annettiin sammua itsekseen. Metsäpalojen savu kulkeutui Suomeen asti ja heikensi ilmanlaatua etenkin kaakossa.

Viimeisin suuri metsäpalo Suomessa oli vuonna 2021 Kalajoen palo, sen laajuus oli lähes 230 hehtaaria.

Ilmastonmuutoksen lisäämä kesien lämpötilan nousu, haihdunnan lisääntyminen ja maaperän kuivuminen yhdistettynä sademäärien muutokseen voi alkaa lisätä metsäpaloja myös Suomessa, ja niiden sammuttamiselle riittää töitä tulevaisuudessakin.

Ilmastonmuutoksen eteneminen voi kuitenkin tuoda mukanaan uudenlaisia ja vaarallisia ilmiöitä, kuten Ranskassa nähty ”tulitornado”. Yli +40-asteisten helteiden kärventämässä maaperässä tuli etenee latvapalona ja sen pysäyttäminen on lähes mahdotonta.

Leena Neitiniemi-Upola

Alakylä, Kittilä